Uutiset

Lääkäripula ei hellitä terveyskeskuksissa

Suomen terveyskeskusten lääkärinviroista oli lokakuussa täyttämättä joka seitsemäs eli noin 14 prosenttia. Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan tilanne on vuoden aikana huonontunut, viime vuonna 12 prosenttia viroista oli vailla vakinaista hoitajaa.

Lääkäripulaa on yleisesti pidetty syrjäseutujen ongelmana, mutta tilanne ei ole näin yksioikoinen. Kanta-Hämeen terveyskeskuksista puuttuu 16-17 lääkäriä. Maakunnittain tarkasteluna Kanta-Häme on Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan seudun tuntumassa lääkäripulassaan.
Monet terveyskeskukset ovat jo heittäneet toivon uusista lääkäreistä ja ovat ostaneet palvelut yksityisiltä lääkäriasemilta. Näin on menetelty muun muassa Lahdessa.

Kuntalaisen, terveyskeskuksen asiakkaan näkökulmasta ei ole suurta merkitystä lääkärin palkanmaksajalla, pääasia on, että hän saa tarvitessaan asianmukaista hoitoa. Sairaanhoidon järjestäminen on kuntien lakisääteinen velvoite, mutta ei sen toteuttamistapa.

Ostopalveluita ei ole mitään syytä väheksyä, niillä hoidetaan jo yli viisi prosenttia kaikista terveyskeskuslääkärien viroista. Ne täydentävät julkista terveydenhoitoa ja ovat laadultaan ja monesti myös kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Lääkäriasemien taksat muotoutuvat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan, kilpailu toimii.

Terveyskeskustyötä ei lääkäripiireissä pidetä palkitsevana ja arvostettuna, erikoislääkärit ja erityisesti kirurgit lukeutuvat ammattikunnan eliittiin. Nuoret, vastavalmistuneet lääkärit hakeutuvat mielellään yliopistosairaaloihin tai niiden läheisyyteen jatko- ja erikoistumisopintojen takia. Peruste on hyvin ymmärrettävä.

Terveyskeskukset ovat kuitenkin terveydenhuollon etulinja, tärkein paikka, jossa kohdataan asiakkaat. Niissä tehtävää työtä ei arvosteta riittävästi eikä kyse ole vain rahasta.

Lääkäripulan syitä on etsitty jo vuosia ja niitä on myös tunnistettu. Terveyskeskustyö on raskasta, hoitovastuu kattavaa ja työvoiman niukkuus käy ajanoloon stressaavaksi. Apu pulmatilanteisiin on usein
tavoittamattomissa, konsultointiverkostot eivät yrityksistä huolimatta vielä toimi.

Terveyskeskuslääkärien työpäivästä haukkaavat melkoisen osan tehtävät, jotka eivät välttämättä kuuluu ammatin ydinosaamiseen. Byrokratian pyörittämiseen ei lääkärin koulutusta välttämättä tarvita. Varsin moni potilas selviäisi vaivastaan, esimerkiksi nuhakuumeen toteamisesta muun terveydenhuollon ammattilaisen hoivissa. On kohtuutonta kuormittaa lääkäreitä parin-kolmen päivän sairauslomalapun kirjoittamisella, kun saman tehtävän voisi hoitaa kokenut ja koulutettu sairaanhoitaja.

Palkkaa tehokkaampi kannuste terveyskeskusten lääkäripulan nujertamiseksi onkin arkisen työn sisällön uudistaminen. Tässä työssä myös lääkäriliitolla on varmasti paljon annettavanaan. Taannoisen lääkärilakon myötä saadut palkankorotukset eivät ole tuoneet toivottua tulosta lääkäripulan nujertamiseksi.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic