Uutiset

Lääkekannabis on viimeinen oljenkorsi

Lääkekannabiksen käyttö on edelleen harvinaista Suomessa. Vuosien 2006 ja 2010 välillä lääkekannabiksen käyttöön tarvittavia erityislupia on myönnetty vain 19 henkilölle.

Lääkkeen saamiseksi tarvittavan erityisluvan myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (entinen Lääkelaitos). Fimean tilastojen mukaan valtaosa erityisluvista on myönnetty MS-taudin perusteella, loput kroonisen kivun takia.

Johtaja Erkki Palvan mukaan käytännössä kaikki heille tulleet hakemukset on hyväksytty. Erityislupa edellyttää lääkärin kirjoittamaa reseptiä perusteluineen.

Erkki Palvan mukaan lääkekannabiksen käyttö on pysynyt vähäisenä, koska kyseessä on huonosti tutkittu tuote, jonka teho vieläpä on vaatimaton.

Neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto Kanta-Hämeen keskussairaalasta suhtautuu lääkekannabiksen käyttöön myönteisesti tietyissä tapauksissa, mutta pitää toisaalta hyvänä, että lääkettä saa vain erityisluvan turvin.

-Tutkimuksissa on todettu, että vaikutukset sekä kivunhoidossa että MS-taudin spastisiteetissä (jäykkyydessä) ovat vaatimattomia. On hyvä, että lääke on erityisluvalla siksikin, että silloin lääkäri joutuu perusteellisesti harkitsemaan käytön ja miettimään, onko muut hoitokeinot jo käytetty, Kivinen sanoo.

Kun lääkekannabista määrätään MS-taudin hoitoon, on potilaan oltava muutoin perusterve eikä hänellä saa olla esimerkiksi dementiaa tai psyykkisiä sairauksia. Kuusiston mukaan tutkimukset osoittavat, että lääkekannabis on melko hyvin siedetty.

Ei mitään huvikäyttöä

Vähäistä käyttöä selittää myös se, että lääkärit suhtautuvat lääkekannabikseen melko nihkeästi.

-Aika vähän on lääkäreitä, jotka reseptejä kirjoittavat. Ehkä yhden, korkeintaan kahden käden sormilla heidät voi laskea, Erkki Palva sanoo.

Espoolainen Mika Putkonen on käyttänyt lääkekannabista jo kolmisen vuotta MS-taudin aiheuttaman spastisuuden hoitoon.

-Se rentouttaa lihaksistoa, poistaa jäykkyyttä ja vie spastista kipua pois, summaa Putkonen.

Myös Mika Putkoselle ensimmäisen reseptin saaminen oli kiven takana. Kunnallisella puolella nousi välittömästi seinä pystyyn, lopulta yksityiseltä puolelta löytyi lääkäri, joka oli valmis reseptin kirjoittamaan.

Putkosen mukaan monet, jotka eivät ole onnistuneet saamaan reseptiä, kasvattavat hampun itse. Toiset taas ostavat kannabiksen suoraan kadulta.

Mika Putkonen erottelee kannabiksen huvi- ja lääkekäytön jyrkästi.

-Huvikäyttöä en hyväksy lainkaan, hän sanoo.

Ei vain iäkkäiden lääke

Lääkekannabista on markkinoilla muutamaa eri merkkiä. Suomessa eniten käytettyä, Bedrocan-lääkettä, sekoitetaan joko teehen tai poltetaan.

Lääkekannabiksen käyttöön liittyy Mika Putkosen mukaan yleinen ja väärä käsitys siitä, että reseptin saaneet olisivat tavallisesti iäkkäitä ihmisiä.

-Nuorin potilas taitaa olla 25-vuotias ja hänelle lääkitys on määrätty skolioosin takia. Hänellä on taustallaan useita isoja leikkauksia. Itse olen 33-vuotias, hän sanoo.

Lääkekannabista määrätään nykyään aiempaa useampiin vaivoihin. Putkosen mukaan lääkekannabiksella hoidetaan rapakon takana esimerkiksi ADHD:tä. Hän näkisi mieluusti aineen Suomessakin yhtenä lääkkeenä muiden joukossa.

Erityislupahakemusmenettelyn monet potilaat kokevat hankalana. Jos esimerkiksi lääkkeen jo saanut potilas huomaakin, ettei määrätty annoskoko ole riittävä, täytyy hänen käydä koko 1- 2 kuukautta kestävä luparuljanssi uudelleen läpi. (HäSa)