Uutiset

Lääketieteen Nobel-palkinnosta pisteet myös Suomeen – professori Panu Jaakkola oli tekemässä ratkaisevaa löydöstä Oxfordissa

Suomalaistutkija työskenteli solututkijana Sir Peter Ratcliffen laboratoriossa.
Vuonna 2012 dosentti, syöpälääkäri Panu Jaakkola työskenteli Turun yliopistossa. Arkistokuvassa on toisena tutkijana dosentti Heli Salminen-Mankonen. Kuva: Mikael Rydenfelt
Vuonna 2012 dosentti, syöpälääkäri Panu Jaakkola työskenteli Turun yliopistossa. Arkistokuvassa on toisena tutkijana dosentti Heli Salminen-Mankonen. Kuva: Mikael Rydenfelt

Tukholman Karoliinisessa instituutissa tänään julkistettu lääketieteen Nobel-palkinto aiheutti tuuletusta myös Suomessa. HUS Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Panu Jaakkola oli vuonna 2001 tekemässä ratkaisevaa solulöydöstä Sir Peter Ratcliffen laboratoriossa Oxfordissa.

Nobelin saivat brittiläisen Ratcliffen ohella amerikkalaistutkijat Gregg Semenza ja William Kaelin.

– He työskentelivät kukin tahollaan, Lännen Median tavoittama Jaakkola kertoo.

– Semenza teki pohjatyön ja Kaelin siinä rinnalla omaa itsenäistä työtään. Tulokset julkaistiin kuitenkin samanaikaisesti.

Solumekanismi kuin polttoainemittari

Science-lehdessä julkaistut ratkaisevat tulokset, joiden löytymiseen Panu Jaakkola vaikutti Oxfordissa vuona 1999-2001, liittyvät solujen kykyyn havaita käytettävissä olevan hapen määrä.

– Elimistössä olevat solut tarvitsevat happea. Jollei sitä ole tarpeeksi, solujen on reagoitava tilanteeseen, Jaakkola kertoo.

– Ne luovat oman puolustusmekanisminsa. Ne saattavat lisätä punasolujen määrää ja verisuonitusta. Esimerkiksi syöpä voi sitten käyttää tätä hyväkseen.

Jos oikein kansanomaistetaan, Nobel-löydössä oli kyse auton polttoainemittarin vilkkumisen tai kännykkälatauksen säästötilan kaltaisen mekanismin havaitsemisesta elimistössä. Soluilla on oma tapansa mitata käytettävissä olevan polttoaineen määrää.

Kunnianosoitus myös Jaakkolan työlle

Nobel-palkinnon ja siihen liittyvän tutkimustuloksen väliin jää usein pitkä aika. Niin tässäkin tapauksessa.

Vuoden 2001 jälkeen lääketiede ja lääketeollisuus ovat käyttäneet löytöä hyväkseen. Mekanismia vastaan on kehitetty muun muassa anemialääke ja useita syöpälääkkeitä.

– Olihan tämä upea juttu, Panu Jaakkola kuvaa reaktiotaan maanantaiseen uutiseen.

– Omatkin työni saivat korkeimman mahdollisen kunnianosoituksen.