Kolumnit Uutiset

Laaksosen kaltaisia kymmeniätuhansia

Yhtäaikaiseen väsymyksen ja turhautumisen tunteeseen löytyy myös v-alkuinen sana, jota viljalti käytetään.

Siihen ei kuitenkaan kuole, sen tietää Paavo Väyrynen. Hänhän peräsi asiaa henkilääkäriltään, kun presidentti Mauno Koivisto torppasi hänen hallitussuunnitelmansa vajaa 30 vuotta sitten.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on nyt sitä mieltä, ettei tuollaiseen tunnetilaan vedoten saa lähteä edes eläkkeelle.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen, 58, otti töistä ritolat. Syyksi hän sanoi maitosodan häviämisen aiheuttaman turhautumisen ja väsymyksen.

Laaksonen ei kuitenkaan putoa tyhjän päälle. Hän saa yhtiön maksaman lisäeläkkeen ansiosta täyden eläkkeen.

Palolan mielestä Laaksonen näyttää huonoa esimerkkiä aikana, jolloin työmarkkinajärjestöt yrittävät hilata alinta eläkeikää ylöspäin.

Palola puhuu asiaa. Laaksosta ei pidä kuitenkaan yksin syyttää. Lähes sääntönä pörssiyhtiöiden johdossa on, että eläkkeelle lähdetään kuusikymppinä täysin eläke-eduin.

Suomalaisista peräti 40 000 voi jäädä lakisääteistä ikää aiemmin eläkkeelle lisäeläkkeen turvin.

Ihan synnitön ei ole Palolan omakaan keskusjärjestö. Hänen edeltäjänsä Mikko Mäenpää pääsee 60-vuotiaana täydelle eläkkeelle ja tekee eläkettä odotellessa järjestölle hanttihommia 14 000 euron kuukausipalkalla.

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Lasse Laatunen totesi taannoin, että Saksassa suunnitellaan alimmaksi eläkeikärajaksi 70 vuotta.

Entinen pääministeri ja nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen tyytyi ehdottamaan rajaksi 65 vuotta. Nyttemmin hän on vielä tarkentanut, että rajan pitäisi koskea yhtä hyvin korkeita johtajia kuin työmiehiä ja -naisia.

Eläkeiän nostosta sovitaan kolmikantaisesti. Yhteisymmärrystä on hiottu vuosikausia, mutta vain yhdestä asiasta ollaan yksimielisiä: suomalaisia pitää saada nykyistä enemmän työmarkkinoille.

Se ei riitä, että opiskeluaikoja lyhennetään ja tyky-toiminnalla saadaan kesken väsähtäneitä uudelleen hihnalle. Myös loppupäästä pitää työuria kasvattaa.

Nykyisellä meiningillä kestävyysvaje kasvaa ja valtion kassa tyhjenee kiihtyvää vauhtia.

Konsensusta kaivataan. Muuten ei paisuvasta eläkepommista tule suutaria. Paljon olisi apua esimerkin voimasta. Jos vallasväki sitoutuisi samaan kuin se vaatii alamaisiltaan, olisi paljon voitettu.

Toki jo sovitusta on pidettävä kiinni. Uusia johtajasopimuksia tehtäessä pitäisi olla entistä tarkempi.

Jo lupaus tarkennuksista voisi luoda jonkinsorttiset edellytykset sille, että työmarkkinaosapuolet kykenevät tekemään yhteisen esityksen hallituksen hyväksyttäväksi ennen pakkasia.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic