Uutiset

Laatokan alue saa kansallispuiston

Suomalaisten ja venäläisten vuosia jatkunut yhteistyö Laatokalla on tuottamassa tulosta. Laatokan alueelle perustetaan 100 000 hehtaarin suuruinen kansallispuisto – lupailujen mukaan jo tämän vuoden aikana.

-Eiköhän se sitten viimeistään parin vuoden päästä toteudu, naurahtaa hankkeessa mukana ollut Pertti Siilahti.

Epäilyistä huolimatta Siilahti vaikuttaa tyytyväiseltä, ja miksei vaikuttaisi. Vuosikymmenen kestänyt projekti kansallispuiston perustamiseksi on vihdoin liikahtanut eteenpäin. Päätös Laatokan kansallispuiston perustamisesta tehtiin Venäjällä pari vuotta sitten.

-Jos Putinilta tulee käsky, ei Karjalan tasavalta voi sitä ohittaa, Siilahti toteaa.


Luonto saanut kasvaa rauhassa

Siilahti lienee maamme kovaäänisin Karjalan luonnon puolestapuhuja. Hän on ollut mukana kehittämässä Karjalankannaksen metsien kestävää käyttöä ja vierailee alueella useita kertoja vuodessa luontoharrastajana.

Rakkaus Kannaksen ja Laatokan luontoa kohtaan roihahti jo Neuvostoliiton aikoina. Tuttavan yhteydet kommunistiseen puolueeseen avasivat mahdollisuuden vierailla alueilla, joihin virallisia teitä pitkin ei ollut pääsyä.

Luonto on säilynyt Karjalankannaksella sodan jälkeen lähes koskemattomana monin paikoin. Tällaisissa oloissa kasvaa ja elää sellaisia lajeja, joita Suomessa ei enää tavata.

Suomalaisia loma luovutetussa Karjalassa ei kuitenkaan liiemmin houkuttele. Sen sijaan pietarilaiset lomailijat ovat huomanneet alueen mainioksi retkeilykohteeksi.

-Heillä on tapana heittää roskat maahan. Nuotiotkin saatetaan jättää sammuttamatta paikalta poistuttaessa, Siilahti harmittelee.

Venäjän metsäpaloista ovat Suomessa kuulleet kaikki. Tulevassa kansallispuistossakin ongelmana on se, miten valvoa sääntöjen noudattamista.


Lajien tunnistaminen on heikkoa

Siilahti on kiertänyt ympäri Suomea esitelmöimässä Karjalan luonnosta. Miestä kuultiin Hämeenlinnassa torstaina, kun hän luennoi Karjalankannaksen ja Laatokan luonnon lumosta Wetterin auditoriossa.

Aihe ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan suurta yleisöä, vaan yleensä luentoja käyvät kuulemassa lähinnä Karjalan evakot. Luontoharrastus on Suomessa varsin vähäpätöistä.

-Itseäni ihmetyttää se, että ihmiset eivät tunnista lajeja, mutta niin se vain on. Kuinka monta kasvia sinä tunnistat voikukan lisäksi? Siilahti kysäisee.

Toivottavasti kysymys on tarkoitettu retoriseksi, sillä kaupunkilaisnaisella menee sormi suuhun. (HäSa)