Uutiset

Lähelle halutaan enemmän

Perjantaina Jukolassa ja Katumalla järjestetyissä Lähiöpäivissä seutujen asukkaat kokoontuivat omille lähiökeskuksilleen seuraamaan esityksiä, tekemään kojuostoksia ja tapaamaan naapureitaan.

Idän ja lännen asukkaat iloitsevat lähiöitänsä ympäröivästä luonnosta ja rauhallisesta ilmapiiristä, mutta myös huolenaiheet ovat yhteiset: palvelut katoavat.

– Hämeenlinnan kaupunki ei huolehdi meistä, toteaa kolmekymmentä vuotta Jukolassa viihtynyt Jouko Nurmilaukas.

Hänen mielestään Jukolan pitäisi liittyä Hattulaan, jotta lähiöön saataisiin oma apteekki.

– Kaupunginosassamme asuu 20000 ihmistä, ja silti meidät pakotetaan asioimaan muualla.

Nurmilaukas kertoo, että hän ja monet muut jukolalaiset äänestävät jaloillaan.

– Käymme apteekissa muualla. Itse suosin Tampereen ja Helsingin Punavuoren apteekkia.

Lähiökeskuksella yksinäisyys unohtuu

Muuten valtakunnassa on kaikki hyvin. Nurmilaukas uskoo paikallisen lähiökeskuksen ehkäisevän tehokkaasti eritoten vanhusten syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia ongelmia, kuten alkoholismia.

– Lähiökeskus on meille jukolalaisille sellainen olohuoneen jatke. Nuorille riittää tekemistä lähiön ulkopuolellakin, sillä he pääsevät käymään keskustassa, mutta liikuntarajoitteisille tai vanhuksille ei ilman lähiökeskusta jäisi kuin ikkunan ääressä istuskelu.

Nurmilaukaan mielestä jokaisen kaupunginosan pitäisi saada oma lähiökeskus. Hän uskoo sen olevan tehokkain keino säästää yhteiskunnan varoja.

– Monet ongelmat lähtevät siitä, että korvien välissä ei ole kaikki kunnossa. Yksinäisyyden torjuminen on siis todella tärkeää. Lähiökeskus on kuin vanhanajan nuorisoseura, joka luo kylän yhteisöllisyyden.

Käytetyt pehmolelut etsivät uutta kotia Jukolan torilla. Lasten suosimalla pisteellä päivystänyt Sami Hakkarainen vannoo Jukolan nimeen.

– Kyllä tämä on naperoillekin hyvä paikka kasvaa, meillä on nyt kolmas muksu tulossa, hän myhäilee.

Kun ovi sulkeutuu, ikkuna aukeaa

Katuman lähiökeskuksessa vuodesta 2003 työskennellyt toiminnanohjaaja Marianna Roine on huomannut seudulla kehitystä sekä hyvään, että huonoon suuntaan.

– Katuman kauppa, neuvola ja koulu lopettivat toimintansa, se on ongelma. Toisaalta ihmiset tulevat myös kertomaan meille huolistaan entistä herkemmin ja voimme puuttua asioihin nopeasti kun tiedämme, että missä mennään.

Esimerkkinä hän käyttää seudulla lopettanutta nuorisotaloa, jonka tilalle lähiökeskuksessa alettiin järjestää nuorteniltoja.

Alueen huono maine ihmetyttää Roinetta.

– Lähiökeskuksen aikuisten teemahetkessä vieraillut poliisi kertoi, ettei Katuma poikkea hälytyskäyntitilastoissa muusta Hämeenlinnasta lainkaan.

Kaksikymmentä vuotta Katumalla asunut Hilkka Severinkangas yhtyy kummasteluun.

– Monet ovat kysyneet minulta, että kuinka voin asua Katumalla. Miksi en voisi, tämä on kaupungin kaunein alue.

Severinkankaan mukaan Katuma on paljon mainettaan parempi asuinpaikka.

– Seutu on välillä niin hiljainen, että olen pohtinut, asuuko alueella muita ollenkaan.

Hänella on myös kehitysidea alueen toimivuuden parantamiseksi.

– Tänne pitäisi saada R-kioski, jonka yhteydessä olisi mahdollista hoitaa raha- ja postiasiat. Siwa ei menestynyt täällä, koska sillä ei ollut tarjota tarpeeksi monipuolisia palveluita. Ihmisten oli matkustettava keskustaan hoitamaan asioitaan.