Uutiset

Lähes sankari siis itsekin

Se kiertää, kaartaa, kieppuu ja syöksyy niin lähelle maata, että hetken on pakko pidättää hengitystä. Ei kuulu räsähdystä. Koneen nokka nousee, ja pian siivekäs runko kieppuu hyrränä läpi ilman kuin kolibri.

Kiitotien päässä, tai oikeammin Iittalahallin seinustalla, seisoo 17-vuotias Janne Lappi. Hän on tullut isänsä kanssa Helsingistä taitolennokkien SM-kilpailuihin ja ohjaa nyt radio-ohjaimella ilmassa kieppuvaa lennokkia.

Lapin ei tarvitse haaveilla, että hän jonakin päivänä osaisi lentää vielä isäänsäkin paremmin, sillä isä ei osaa lentää lainkaan. Lappi on perheen lentäjä, joka ei meinaa saada tarpeekseen lennokeista. Hän on kuulemansa mukaan puhunut lennokeista jopa unissaan.

-Voisin harjoitella vaikka kuinka paljon. Siinä on jotain niin koukuttavaa, kun kone ihan oikeasti lentää. Se on harvinainen ominaisuus, Lappi miettii.

Tällä hetkellä kauko-ohjain riittää Lapille.

-Joskus haluaisin kokeilla myös oikean lentokoneen ohjaamista, hän sanoo.


Jäin ihmettä katselemaan

Muutamia vuosia lennokeilla on kisailtu aeromusical-sarjassa, jossa moottoroidut taitolennokit lentävät vapaaohjelman musiikin tahtiin. Iittalassa Lappi sai sarjassa ensimmäisen sijan.

Vapaaohjelma muokkautui Lapin päässä pikkuhiljaa. Hän mietti, mitä temppuja tahtoo ohjelmaan sisällyttää ja kuunteli klassista musiikkia. Siitä löytyy käyttökelpoisempia kohtia kuin tasapaksusta valtavirtamusiikista. Tahtivaihtelut mahdollistavat sen, että Lapin kolibri pääsee sekä tunnelmoimaan rauhallisesti lentäen että suihkimaan sähäkästi kierteitä ja silmukoita.

Muutamaa vuoroa ennen Lappia on turkulainen Iiro Lehto esittänyt oman vapaaohjelmansa.

-Aeromusical-sarjaa on verrattu taitoluisteluun. Ohjelman on tarkoitus olla mieluummin tosi näyttävä kuin ehdottoman tarkka, Lehto kertoo.

Kilpailupäivänä hänen koneensa liikkui Viva la vida- ja Flight of the bumblebee -kappaleiden tahtiin.


Kone kuin lentäjä luusta tehty

Lehto on harrastanut lajia 11-vuotiaasta lähtien. Alussa viehättivät kuminauhalla laukaistavat lennokit, mutta pian harrastaminen siirtyi moottorikoneisiin. Lehto ei usko harrastuksen johtavan häntä oikean lentokoneen ohjaamoon.

-En ole harkinnut lentolupakirjaa. Tää on niin erilaista, hän vakuuttaa.

Lehto on rakentanut oman kilpailukoneensa, sillä parhaimman ja edullisimman saa itse rakentamalla. Rakennuspiirustukset on sen sijaan hyvä hankkia valmiina.

100 eurolla saa kasaan koneen, joka pysyy ilmassa, mutta laadukkaampien osien kanssa hintaa kertyy usein noin 300 euroa.


Yllytti moottoreitaan

SM-kilpailut jatkuvat iltaan asti, mutta osa yleisöstä on nähnyt tarpeeksi. Iittalahallin ulkopuolella Saku Huttunen puristaa kädessään juuri saamaansa valkoista heittolennokkia. Se on hänen mielestään mielettömän hieno.

Saku ei ajattele ohjauselektroniikan toimivuutta tai täydellisen silmukan tekemistä. Murheet ovat muualla.

-Täytyy varoa, ettei se lennä koulun katolle, Saku miettii totisena.

Saku on myös itse päässyt lentämään.

-Ollaan lennetty Turkkiin ja Teneriffalle. Kun kone on pilvien päällä, pilvet näyttävät vuorilta, hän muistelee.

Mutta sitten saa jutustelu riittää. Sakulla on kiire kotiin, jossa häntä odottavat kiitotie ja taivaassa reikä: ovi miltei mahdottomaan. (HäSa)