Kolumnit Uutiset

Lahjakkaita paketteja niitä tarvitseville

Tänään on vuoden tärkein päivä, ainakin lasten mielestä. Kihelmöivä tunnelma tiivistyy iltaa kohti huipentuakseen joulupukin saapumiseen. Pukki ei tietenkään aivan joka paikkaan ehdi sisään asti, vaan saattaa heittää lahjat oven raosta eteiseen tai muuhun sopivaksi katsomaansa paikkaan.

Eipä sillä väliä, koska punanuttu unohtuu lapsosilta samalla hetkellä, kun paketteja aletaan availla. Kyllä kinkku, piparit, kuusi, tonttuleikit ja joululaulut ihan kivoja ovat, mutta vasta lahjat tekevät juhlan.

Vai kyselevätkö kakarat pyhien jälkeen toisiltaan, että mitä teillä syötiin aattoiltana. No ei. Pikemminkin kiinnostaa ”saitko sä sen Lego-jutun? Sen Star Wars Saesee Tiin’s Jedi Starfighterin?”

Aikuisetkin ovat lahjansa ansainneet, sen verran meitäkin aina välillä lapsettaa. Seuraavaksi joitain ehdotelmia, mitä pukki voisi illalla tuoda muutamille tärkei(levi)lle ihmisille.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma tarvitsisi selvästi Barbie-nuken. Sitä hän voisi pukea mielensä mukaan tummiin ja parlamentin arvon mukaisiin vaatteisiin. Näin kansanedustajat välttyisivät don Eeron paitsi hilpeyttä myös ärtymystä herättäneiltä pukukoodivaatimuksilta.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov voisi puolestaan kaivaa paketistaan Ken-nuken. Se nimittäin edustaa positiivista diskriminaatiota, vähentää syrjintää ja edistää tasa-arvoa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on saanut Ruotsin-vuosinaan tartunnan reippaasta keskustelukulttuurista jopa siinä määrin, ettei malta pysyä hiljaa mistään asiasta. Räväkkää tekstiä on riittänyt niin kotihoidon tuesta kuin nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden palkkatasosta.

Keskustelua tarvitaan aina, mutta liika on liikaa. Oikea lahja Juhana-pojalle on sordiino.

Sordiinosta päästään sujuvasti okariinoon, eli okariinaan. Se on se hauska savihuilu, jota Tirlittan aikoinaan soitti Olavi Paloheimon mainiossa kirjassa.

Okariina on maailman vanhimpia soittimia, mutta nykyisessä muodossaan se on tunnettu Euroopassa 1500-luvulta asti. Tuolloin espanjalaiset valloittajat toivat sen mukanaan Etelä-Amerikasta, mayojen ja atsteekkien parista.

Mainio lahja siis maailmanlopun odottajille, jotka joutuivat Tuomaan päivänä taas kerran pettymään. Odottelu sujuu jatkossa mukavammin keraamista astiahuilua soitellen.

Joululahjojen klassikko on peltirumpu. Sellaista tarvitsisivat maan hiljaiset, jotta hekin saisivat pidettyä edes vähän ääntä itsestään tässä itseisarvoisen talouden ja silmittömän ahneuden maailmassa.

Unohdetaan pidennetyt työurat ja riittämättömät eläkekertymät. Annetaan valtiontalouden alijäämän, sopeutustoimien ja lisäsäästöjen tarpeen olla. Edes jouluna.