Uutiset

Laiha lupaus Hämeenlinnalle

On keskustajohtoisen hallituksen tahto, ettei lähentymisellä Natoon elämöitäisi.

Valtioneuvosto hyväksyi perjantaina turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, joka ei sisällä suuria yllätyksiä. Nato-yhteistyö syvenee ja uusiin turvallisuusuhkiin kuten kansainväliseen terrorismiin varaudutaan entistä päättäväisemmin.

Hallitus tuotti selonteossa Hämeenlinnan seudulle pettymyksen, jota osattiin ennakoida. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) päätti maavoimien tulevan esikunnan paikaksi Mikkelin.

Hämeenlinna on Mikkeliä parempi paikka esikunnalle, mutta keskustalainen aluepolitikointi jyräsi. Tosin täysin ilman soraääniä ei asia hallitusta läpäissyt.

Ensi viikolla selonteko annetaan eduskunnalle. Toivon mukaan kansanedustajat ovat asiassa valppaina, vaikka asiallisesti ottaen esikunnan paikka onkin päätetty.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) olisi halunnut vielä vertailua Mikkelin ja Hämeenlinnan välillä, mutta hallituksen käsittelyssä ehdotus vesittyi epämääräiseksi lausumaksi, jonka mukaan ”päätettäessä myöhemmin erityisesti puolustusvoimien koulutusorganisaatiossa tehtävistä muutoksista niillä tasapainotetaan alueellisia vaikutuksia”.

Mitä siansaksa tarkoittaa? Hämeenlinnalle annettu ”lupaus” voisi tuskin olla laihempi.

Onko Hämeenlinnan seudulle tulossa aivan oikeasti uutta puolustusvoimien toimintaa? Sanahelinälle pitää saada sisältöä!

Selonteossa ei oteta suoraan kantaa varuskuntien lakkautuslistaan, mutta niiltä tuskin putoaa ensimmäisenä Helsingin ilmatorjuntarykmentti. Jos ja kun varuskunta lakkaa Tuusulan Hyrylästä, jää paikkakunnalle ”yksin” Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus, joka toimintansa puolesta ja muutenkin sopisi mainiosti Hämeenlinnaan.

Sotilaallinen liittoutumattomuus säilyy vuosina 2005-2012 hallituksen selonteon mukaan Suomen peruslinjana.

Uutta radikaalia Nato-linjausta ei hallitukselta odotettu eikä sitä saatu. Sen aika siirtyy hamaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.

Nato-jäsenyyden hakeminen ”säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin”. Selontekoteksti korostaa jatkuvuutta ja on selvästi keskustajohtoisen hallituksen tahto, ettei lähentymisellä Natoon elämöitäisi.

Suomi osallistuu selonteon mukaan ”täysimääräisesti” EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tie vie vääjäämättä EU-puolustuksen ytimeen.

Natosta ja Yhdysvalloista välittämättä eurooppalaista puolustusta ei voi kuitenkaan rakentaa. Erityisesti tämä tulee ilmi varautumisessa valtioiden rajat ylittäviin turvallisuusuhkiin kuten terrorismiin ja joukkotuhoaseiden leviämiseen.

Suomen lähiympäristössä painottuu selonteon mukaan Venäjän muutos. Havainto on aina yhtä välttämätön samoin kuin sekin, että Suomen turvallisuus ja samalla myös Nato-jäsenyyden mahdollisuus perustuvat uskottavaan kansalliseen puolustukseen.

Päivän lehti

29.5.2020