Uutiset

Laillinen sähköpostiurkinta jäänyt vähäiseksi

Työntekijöiden sähköpostiliikenteen laillinen urkinta on jäänyt vähäiseksi.

Lännen Median pyytämien tietojen mukaan vuosien 2009–2017 aikana Tietosuojavaltuutetun toimistoon on tehty kaikkiaan neljätoista ilmoitusta sähköposti- ja internetliikenteen seurannasta.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tunnistetietojen seuraamisesta pitää tehdä ennakkoilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Ilmoitusvelvollisuus on perua niin sanotusta Lex Nokiasta, joka astui voimaan vuonna 2009.

Eniten ilmoituksia ovat tehneet yritykset. Neljästätoista ilmoituksesta kolme on tullut julkiselta puolelta eli käytännössä kaupungeilta tai kunnilta.

Mediatietojen mukaan ensimmäisen ilmoituksen teki Hämeenlinnan kaupunki.

– Kaikki meille tulleet ilmoitukset ovat olleet aiheellisia, vs. toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimistosta sanoo.

Tietosuojavaltuutetulle ei ole myöskään tehty kanteluita, joissa olisi epäilty sitä, että työntekijän sähköpostiviestejä tai internet-liikennettä olisi seurattu ilman syytä.

– Jos joku tekisi kantelun siitä, että hänen tietojaan on seurattu vastoin lainsäädäntöä, meidän tehtävä on puuttua siihen ja tarkistaa esimeriksi ylläpitäjän rekisterit, Pihamaa sanoo.

Elinkeinoelämän  keskusliiton (EK) lainopillisen asiamiehen Mikko Nyyssölän mukaan Lex Nokiasta ei ole enää puhuttu vuosiin, mutta tietoturvaan ja yrityssalaisuuksiin liittyvät asiat ovat aina ajankohtaisia.

– Lakia on hyödynnetty, mutta mitään tarkkaa seurantaa meillä ei siitä ole. Sen voin kuitenkin sanoa, että firmoilla on aina intressi suojella yrityssalaisuuksiaan ja keskeisiä kilpailutekijöitään, Nyyssölä sanoo.

Lex Nokian, toiselta lempinimeltään urkintalain, tarpeellisuudesta ja merkityksestä käytiin erittäin kriittistä keskustelua sen valmisteluvaiheessa. Muun muassa oikeusoppineet kritisoivat sitä, että laki rajoittaisi tarpeettomasti kansalaisten perusoikeuksia.

Lakia vastustettiin myös siksi, että se antoi työnantajalle viranomaisia suuremmat oikeudet rajoittaa luottamuksellisesta viestintää.

Sittemmin Lex Nokiaan esitettiin kumottavaksi, mutta sähköisen viestinnän lakiuudistuksen yhteydessä se siirrettiin sellaisenaan nykyiseen lakiin eli tietoyhteiskuntakaareen, joka tuli voimaan tammikuussa 2015.

Nykyinen laki antaa edelleen yrityksille ja julkisorganisaatioille oikeuden seurata työntekijöittensä internet- ja sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja.

Näitä tietoja ovat muun muassa sähköpostin lähettäjän ja vastaanottajan tiedot, sähköpostiliitteet ja osoitetiedot.

Sähköisen viestintäliikenteen seurannasta ja tunnistetietojen käsittelystä on aina ilmoitettava valvovalle viranomaiselle eli tässä tapauksessa tietosuojavaltuutetulle.

– Yritysten pitää aina ilmoittaa siitä, että heillä kajotaan viestinnän luottamuksellisuuteen. Lain mukaan meidän pitää valvontaviranomaisena olla tietoisia tästä asiasta, Pihamaa sanoo.

Ennakkoilmoituksen lisäksi yritysten on annettava valvovalle viranomaiselle vuosi-ilmoitus, josta käy ilmi muun muassa se, miten monta kertaa ja mistä syistä viestintäsalaisuutta on rikottu.

– Tarvittaessa me voimme puuttua tilanteeseen ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, kuten tarkistaa, onko tietoja seurattu vastoin lakia.