Uutiset

Lain ikävät puolet usein unohtuvat

– Hallituksen lakiesityksissä törmää usein siihen, että painotetaan lain hyviä puolia ja unohdetaan kustannukset ja ikävät puolet, sanoo oikeustieteen tohtori Kalle Määttä.

Määttä on Suomen ensimmäisen lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja. Hallituksen nimittämän puolueettoman arviointineuvoston tehtävänä on arvioida ministeriöissä valmisteltujen lakiesitysten vaikutukset ennen kuin ne menevät eduskunnan päätettäviksi.

Arviointineuvosto arvioi, onko lakiesityksessä otettu tarpeeksi hyvin huomioon sen taloudelliset, yhteiskunnalliset, ympäristö- ja sukupuolivaikutukset.

– Usein lakiesitysten viranomaisia koskevat vaikutukset ovat aika tarkkoja. Lain vaikutukset vaikka yrittäjiin tai kuluttajiin onkin paljon huonommin arvioitu.

Tällainen puute oli esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistusesityksessä. Lakiesityksen tärkein toimenpide on vähittäiskaupan sijaintisääntelyn vähentäminen, ja siksi se vaikuttaa eniten yrityksiin ja kotitalouksiin. Lakiesityksessä korostui silti viranomaisnäkökulma.

Esityksessä ei myöskään kerrottu, miten vuosien 1999, 2004 ja 2011 tiukennukset isojen kauppakeskusten sijoittumiseen olivat vaikuttaneet. Arviointineuvoston mielestä lakiesityksissä pitäisi hyödyntää kokemuksia ja tutkimusta Suomessa tai muualla toteutetuista hankkeista.

Opiksi on jo otettu. Esimerkiksi lopullisessa liikennekaariesityksessä oli Määtän mukaan selvästi otettu huomioon, mitä neuvosto oli lausunut.

Onkin tarkoitus, että arviointineuvosto seuraa, miten sen ohjeita on otettu huomioon.

Tavoitteena on Määtän mukaan vähentää sääntelyä.

– Jos ajatellaan vaikka yrittäjää, säästyy aikaa, rahaa ja hermoja, jos sääntelyä saadaan vähemmäksi. Lakisääteiset velvollisuudet ovat yritykselle kustannus siinä kuin verot.

Kuluttajalle myönteinen vaikutus tulee välillisesti, kun yrittäjällä ei ole painetta korottaa hintoja sääntelyn takia.

Lainvalmistelijoilta vaaditaan monialaista osaamista.

– Tarvitaan kielipäätä, koska pitää tutustua kansainväliseen säädäntöön, matemaattista kykyä, että osaa laskea vaikutusarviointeja ja Finlandia-tason kirjoittajaa, että osaa kirjoittaa pykälät.

Määtän mukaan lakivalmistelun heikko kohta ovat taloudelliset ja tilastotieteelliset arviot. Lakimies ei ole paras tekemään matemaattisia arvioita. Siksi Määtän mukaan pitää pyytää enemmän asiantuntija-apua vaikka tutkimuslaitoksista.

– Säädösmassaa tulee käsittämättömästi. Sitä tulee kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta, erityisesti EU:sta. Ne pitää sovittaa yhteen ja vielä niin, että ne ovat perustuslain kanssa sopusoinnussa.

Lakeja sovelletaan kirjavasti.

– Yksi rakennus- tai terveystarkastaja soveltaa yhdellä, toinen toisella tavalla. Ajatellaanpa kauppaliikettä, joka haluaisi pientä leivontatoimintaa. Se estyy, sillä toimintaa ei voi saada ketjutyyppiseksi, koska lakia sovelletaan joka paikkakunnalla eri tavalla.