Uutiset

Lain mukaan palkan on oltava kohtuullinen, mutta tarkka tasoa tai määritelmää kohtuullisuudelle ei ole

Metsäteollisuuden päätös irtautua tes-sopimuksista ja siirtää neuvottelut paikallisiksi pompautti esiin keskustelun minimipalkan tarpeesta.
Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja neuvottelut työehdoista siirretään yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi. Kuvassa vasemmalta Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Hämälä ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Suomessa ei ole lakiin kirjattua minimipalkkaa, vaan lain mukaan työntekijälle on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa tehdystä työstä.

Laista ei kuitenkaan löydy perusteluja tavanomaisen ja kohtuullisen palkan tasosta.

Työoikeuden professorin Niklas Bruunin mukaan palkan kohtuullisuuden määrittelyä tämän pykälän velvoittamana ei ole Suomessa juuri tehty.

– Käytössä on yleensä joko yleissitova työehtosopimus, työehtosopimus tai työsopimus, joten tämä kohtuullisen palkan pykälä ei ole tullut ajankohtaiseksi.

Joitain oikeustapauksia on hänen mukaansa olemassa hyvin matalista palkoista, mutta niissäkin on lähdetty sopimuksista.

Esimerkiksi alhaisissa tuntipalkoissa, joita on maksettu ulkomaiselle työvoimalle, kuten esimerkiksi marjanpoimijoille, on ollut sopimus voimassa.

– Silloin sopimus on ollut lähtökohta, jonka pohjalta on keskusteltu siitä, voidaanko sopimusta sovitella, ja onko se sopimus pitävä.

Työntekijä joutuu osoittamaan

Yleisenä esimerkkinä kohtuullisuudesta on käytetty sitä, että jos työstä yleisesti maksetaan 4 000 euroa kuukaudessa, ei samasta työstä ole asiallista ja kohtuullista maksaa 1 500 euron palkkaa.

Jos palkan tavanomaisuudesta ja kohtuullisuudesta mennään oikeuteen, työntekijä joutuu tuolloin osoittamaan, että palkka on kohtuuton ottaen huomioon työtehtävät, olosuhteet ja paikkakunnan.

– Varmaan jotain osviittaa voisi tuolloin saada yleissitovasta sopimuksesta, mutta ei se mene suoraan sen mukaan.

Vasemmistossa kahta ilmaa lain tarpeellisuudesta

Keskustelu työehdoista kuumeni, kun Metsäteollisuus torstaina ilmoitti siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut paikallisiksi ja yritystasolle.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan ja opetusministerin Li Anderssonin mukaan päätös merkitsee sitä, että hallitukselle tulee akuutti tarve säätää minimipalkkalaki ja parannuksia työsuhdeturvaan.

Pääministeri ja sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) ei STT:n mukaan näe akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle Metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluista irtautumisen vuoksi.

EU:n komissio selvittää parhaillaan minimipalkkadirektiiviä. Vähimmäispalkka on jo käytössä monessa EU-maassa.

Niklas Bruun tähdentää, että unionin laajuisessa minimipalkassa olisi otettava huomioon monia eri seikkoja, kuten elinkustannukset ja yleinen palkkataso.

– Ei voi olla niin, että vähimmäispalkka Bulgariassa ja Romaniassa olisi sama kuin mitä se olisi Suomessa ja Ruotsissa.

Kuinka monta sopimusta?

Käytännössä tulevaisuudessa on valittavana monia malleja, joiden pohjalta työehdoista ja siten myös palkoista voidaan metsäteollisuuden yritysten ja henkilöstön välillä sopia.

Vaihtoehtona on esimerkiksi taulukkopohjaiset työehtosopimukset.

Sekin on työnantajakentän päätettävissä, neuvotellaanko työehdoista heidän osaltaan jatkossa esimerkiksi konserni-, yritys-, toimipaikka- tai tuotelinjatasolla.

Palkkojen osuus

Metsäteollisuus on pääomavaltaista toimintaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan paperi- ja massateollisuudessa työvoimakustannusten osuus oli vuonna 2013 keskimäärin 11,8 prosenttia. Paperin valmistuksessa osuus oli selvästi korkeampi ja massanvalmistuksessa vastaavasti matalampi.

Paperiliittolaisen palkkakustannuksen osuus kokonaiskustannuksista on Paperiliiton mukaan paperitehtaalla korkeintaan seitsemän prosenttia. Sellutehtaalla osuus on kolme prosenttia (MT 11.8.).

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic