Uutiset

Laivaturmat saivat Suomesta uudet värit

Joulukuisena lauantaina kolme vuotta sitten, puoli yhdeltä päivällä, Viking Amorellan sähköt katkesivat. Alus oli lähtenyt aamulla Turusta ja ehtinyt Ahvenanmaan saariston kapeikkoihin. Neljä minuuttia sähkökatkon jälkeen laiva karahti karille.

Alkoi tuntikausia kestänyt operaatio.

Maissa avustustoimia hoidettiin Turussa, Helsingissä ja Maarianhaminassa, mutta toimijoiden kesken ei ollut yhteistä käsitystä siitä, mitä oli meneillään. Esimerkiksi Turussa tiedettiin, että laivalla ei ollut isoja vuotoja. Ahvenanmaalla viranomaiset taas eivät olleet varmoja, pitääkö varautua matkustajien evakuointiin.

Lopulta alus pääsi itse irti karilta ja jatkoi omin voimin matkaansa Maarianhaminaan.

Amorellan tapaus osoitti, että tarvittaisiin selkeä koodisto, joka kertoisi yksiselitteisesti missä tilassa vaikeuksiin joutunut laiva on. Sellaista oli alettu jo kehitelläkin Suomessa.

Rajavartijoiden ja pelastuslaitosten kesken oli suunniteltu neliportaista hätäluokitusta. Komentaja Petteri Leppänen Rajavartiolaitokselta oli jo edellisenä vuonna keksinyt ajatuksen, että hätätilanteen vakavuuden voisi ilmoittaa eri väreillä. Ajatusta oli esitelty alustavasti myös Kansainväliselle merenkulkujärjestö IMO:lle.

Hanke oli vasta hahmotelma, kun Leppänen ja Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordström sattuivat samaan seminaariin.

Leppänen kertoi Nordströmille projektista, jonka tavoite oli luoda yleismaailmallinen hätäkoodisto laivoille.

– Ensimmäinen kysymykseni oli, että eikö sellaista muka vielä ole, Nordström muistelee hämmennystään jälkikäteen.

Ei ollut. Mutta nyt koodiston kehittelyyn oli saatu rahoitus ulkoministeriöltä.

Nordström hyppäsi projektin puikkoihin kesällä 2014. Alkoivat seminaarit, workshopit ja työryhmätapaamiset. Läpimurto tapahtui lokakuussa Rajavartiolaitoksen esikunnan neuvotteluhuoneessa, kun joukko tutkijoita ja merenkulun asiantuntijoita vaihtoi ajatuksia.

– Silloin Aalto-yliopiston tutkija Floris Goerlandt piirsi suttupaperille ajatuksen, josko tästä tulisi jonkinnäköinen matriisi, Nordström kertoo.

Luokittelussa päätettiin luopua hankalista matemaattisista malleista ja keskittyä mahdollisimman yleisiin ja selviin jaotteluihin.

Hahmotelmasta syntyi neljän kuvan kokonaisuus, joka näkyy tämän jutun yhteydessä.

Seuraavan vuoden aikana projektiryhmä rakensi simppelin kuvasarjan rinnalle käsikirjan, joka kartoittaa onnettomuuksien tärkeimmät uhkatekijät. Idea on nerokkaan yksinkertainen.

Muutamien kysymysten perusteella laivan päällikkö määrittää, minkä värinen hätätila aluksella vallitsee. Kun väri kerrotaan maihin, pelastustoimet voidaan suhteuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Vessel Triage -nimellä kulkeva projekti valmistui viime vuoden kesällä. Nordström kertoo yllättyneensä, miten kiinnostuneita muun muassa varustamot ovat olleet.

Useat laivayhtiöt ovat lisäämässä menetelmää omiin hätätilanneohjeisiinsa.

Nordströmin mukaan varustamojen turvallisuusjärjestelyt ovat kirjavia.

– Esimerkiksi risteilyvarustamoilla turvallisuusjärjestelmät ovat massiivisia. Mutta aluksen turvallisuustason arviointiin ei ole olemassa mitään standardia kansainvälisesti.

Suomalaiset ovatkin lobanneet keksintöään ulkomailla. Työ kantaa hedelmää, sillä menetelmä on päätynyt virallisesti IMO:n käsittelyyn.

On mahdollista, että IMO liittää sen meripelastusmanuaaliinsa jo vuonna 2019.

Se tarkoittaisi, että suomalais­ohjeistus löytyisi jatkossa muun muassa kaikkien maailman meriä seilaavien rahtilaivojen komentosillalta.