Uutiset

Lakko-oikeuteen ei ole tarpeen kajota

Työtuomioistuimen presidentti Pekka Orasmaan mielestä Suomessa ei ole perusteita puuttua lakko-oikeuteen. STTK-lehden haastattelussa hän sanoo, että meillä vallitsee vakaa työrauha ja työriitojen sovittelujärjestelmä on kunnossa.

Vaateet lakko-oikeuden rajoittamiseksi nousivat pintaan taannoisen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton järjestämän bussilakon ja sen tukilakkojen yhteydessä. Parisen viikkoa kestänyt laiton työtaistelu ajoittui juuri kuumimpien tuloneuvottelujen aikaan ja sai siksi ehkä todellista vaikuttavuuttaan suuremman huomion.

Työelämässä lakko on äärimmäinen keino hoitaa asioita. Lakko on järein ase eikä tykillä juurikaan kannata jahdata hyttysiä. Tältä usein kieltämättä tuntuu, mutta toteutuessaan lakko kertoo neuvottelukyvyttömyydestä pöydän molemmin puolin. Kukaan ei yleensä riitele yksinään, jääräpäisyys muuttuu turhan usein arvovaltakysymyksiksi, jolloin neuvotteluilmapiiri lopullisesti tulehtuu.

AKT:n lakon aikana työnantajapuolelta esitettiin vaatimus hyvityssakkojen tuntuvasta korottamisesta. Nykyisellään ne ovat mitättömän pieniä vauraiden liittojen kassoissa, muutaman kymmenen tuhannen euron sakot eivät tunnu missään. Hyvityssakkoja saattaisi olla viisasta nostaa, jolloin lakkojen kynnys kohoasi ja halu neuvotella paranisi. Sakkojärjestelmän ennaltaehkäisevä vaikutus, jollaiseksi se on alunperin tarkoitettu, tehostuisi.

Suomalainen työelämä toimii hyvin, lakkoilu on perin harvinaista. Kukaan tuskin mieliikään palata parin-kolmenkymmenen vuoden takaisiin kokemuksiin. Tuolloin esimerkiksi Wärtsilän Helsingin telakalla kirjattiin vuosittain satoja työtaisteluiksi tulkittavia häiriöitä.

Pekka Orasmaa tulkitsee laittomat, lyhytkestoiset lakot enemmän mielenosoitusluonteisiksi kuin todelliseksi painostuskeinoksi uusien etujen hankkimiseksi. Näin varmasti onkin, sillä joskus, kun tilanne karkaa käsistä, ulosmarsseihin päädytään perin mitättömistä syistä. Viime vuosina sellaisia on nähty esimerkiksi irtisanomis- tai lomautusneuvottelujen edellä, vaikka tietoa niiden lopputuloksesta ei ole ollut olemassa.

Lakko-oikeuden rajoittamispuheet ovat laantuneet, kun tuore tulosopimus saatiin neuvoteltua valmiiksi. Vastuulliset työmarkkinaosapuolet kykenevät keskenään sopimaan vaikeistakin asioista. Näkemys yhteisestä hyvästä on kirkas puolin ja toisin, mutta on luonnollista, että pitkäaikaiset ja laajat kokonaisratkaisut edellyttävät myös pitkiä neuvotteluja.

Mikäli vakaat olot työmarkkinoilla jatkuvat, paineet lakko-oikeuden rajoittamiseen käyvät olemattomiksi. Tällainen vaatisi myös keskustan ja sosiaalidemokraattien muodostamalta hallitukselta tuntuvaa suunnanmuutosta. Se ei yksinkertaisesti kykenisi laatimaan lakko-oikeuden vähäiseenkään rajoittamiseen tähtäävää lakiesitystä.

Asia ei ole niin tärkeä, että sen vuoksi lähdetään keikuttamaan venettä, horjuttamaan hallitussopua.

Päivän lehti

7.4.2020