Uutiset

Lakko-oikeuteen on paha kajota

Viikko sitten vaikeuksien kautta alkuun päässeet tulopoliittiset neuvottelut saivat lisämaustetta, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti esittävänsä työrauhasäännösten epäkohtien korjaamista.

EK on suivaantunut erityisesti lakkosakkojen tasoon. Sen mielestä on korkea aika käynnistää pääosin vuodelta 1946 peräisin olevien työrauhaa koskevien pelisääntöjen uudistaminen.

Työntekijäpuolen SAK:n suussa EK:n ilmoitus maistui kitkerältä. Työministeri Tarja Filatov (sd.) vastasi SAK:n huutoon maanantaina sanomalehti Kalevan haastattelussa.

SAK:n johtajan Kirsti Palanko-Laajan mukaan keskustelu ”lakko-oikeuden rajoittamisesta” on jatkoa työnantajien kovenevalle linjalle. Paranko-Laaja meni Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen selän taakse muistuttamalla, että hallitus on sitoutunut kunnioittamaan työelämän perusoikeuksia.

Selvitysten mukaan suomalaisten ylivoimainen valtaosa on sitä mieltä, että mahdollisuus lakkoon on kansalaisten perusoikeus. Lakko-oikeuteen on paha kajota, mutta kai asiasta saa edes keskustella?

Lakko on työntekijöiden oikeus, mutta vain poikkeustapauksissa. Kaikeksi onneksi Suomessa on kohtalaisen vähän lakkoja. Kynnys laittomiin työtaistelutoimiin on kuitenkin EK:n mukaan madaltanut. Huoli on syytä ottaa vakavasti.

Työministeri Tarja Filatovin mukaan etenkään tuloneuvottelujen kestäessä ei ole syytä lähteä ”peukaloimaan lakko-oikeutta eikä nostamaan laittomiksi tuomittujen lakkojen hyvityssakkoja”.

Ajankohta EK:n ilmoitukselle on kieltämättä herkkä, mutta samalla hyvinkin sopiva. Kun neuvottelukoneisto on valmiina, pitää olla valmiuksia keskustella kaikista oleellisista kysymyksistä, vaikeistakin.

EK:lla on oikeus tuoda neuvotteluihin tärkeinä pitämiään asioita. Työrauhakysymyksistä ei päästä maton alle lakaisemalla.

EK tuskin kuvittelee, että lakko-oikeutta on järkevää yrittääkään merkittävästi kaventaa. On kuitenkin kokonaan eri asia keskustella laittomista lakoista, joita EK:n vaatimukset pääosin koskevat.

Työministeri Tarja Filatov ei vie lakkosakkojen korottamista eteenpäin. Hänen mukaansa asia on sitä luokkaa, että se pitäisi mainita hallitusohjelmassa. Pääministeri Matti Vanhanen vaalinee asiassa suhteitaan hallituskumppaneihinsa demareihin, joten tuloneuvottelut lienevät ainoa, joskin kivinen tie, jonka kautta asia voi edetä EK:n toivomalla tavalla.

Työtuomioistuin langetti Paperiliitolle ja sen ammattiosastoille sekä Sähköliiton ammattiosastoille yhteensä 150 000 euron hyvityssakot paperitehtaiden vuoden 2003 joulukuun laittomasta lakosta. Lakosta aiheutui metsäteollisuudelle noin 49 miljoonan euron menetykset. Hyvitys ei ollut missään suhteessa vahinkoon. Eikö olisi pitänyt olla?

Hyvityssakkojen enimmäismäärää on korotettu viimeksi noin 20 vuotta sitten. Tällä hetkellä sakon enimmäismäärä on 23 500 euroa, jota ei viimeksi tuomitussa tapauksessa joutunut maksamaan edes rikas Paperiliitto, vaan sen osuus potista oli 20 000 euroa.

Päivän lehti

9.4.2020