Uutiset

Lammin vastaanottokeskuksen kohtalo taas epävarma

Afganistanilaista Saieqa Omaria ei miellytä tieto, että SPR:n Lammin vastaanottokeskuksen toiminta voi olla jälleen vaakalaudalla kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi.

Maahanmuuttovirasto joutuu viimeistään tuolloin päättämään Suomessa mahdollisesti ensi vuoden alusta lakkautettavista vastaanottokeskuksista, koska turvapaikanhakijoiden määrä vähenee.

-Suurin toiveeni on, että saisin asua Suomessa ja Lammilla, koska täällä mieleni on rauhallinen, sanoo pari vuotta Lammilla turvapaikkapäätöstä odottanut Omari huonolla englannin kielellä.

Hänen vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen poikansa Samir on syntynyt Lammilla. Perheeseen kuuluu lisäksi aviomies. He asuvat yksiössä Pellavamakasiininkujalla.


”Lammin keskus toimii hyvin”

Huoli Lammin vastaanottokeskuksen tulevaisuudesta on myös uudella johtajalla Minna Jussilalla, joka siirtyi työpaikkaa vaihtaneen Rajkumar Sabanadesanin tilalle huhtikuun alussa.

-On raskasta, että joudumme koko ajan elämään muutoksessa, mutta tämä työhän on pitkälti epävarmuuden sietämistä. Joutuisimme siirtämään asiakkaat muihin keskuksiin, irtisanomaan kiinteistöt, käymään henkilökunnan kanssa yt-neuvottelut ja irtisanomaan väkeä, Jussila selvittää pahinta mahdollista vaihtoehtoa.

Hänen mukaansa Lammin vastaanottokeskuksen säilyttämisen puolesta kuitenkin puhuu moni asia.

-Tämä toimii hyvin ja on edullinen vuorokausihinnoiltaan, koska meillä ei ole enää Ronnista muuton jälkeen isoja laitoskustannuksia. Meillä on myös motivoituneita ja monikulttuurisia työntekijöitä.

-Maahanmuuttovirasto ei ehkä muutoinkaan uskalla tehdä kauhean isoja leikkauksia Pohjois-Afrikan tilanteen vuoksi. Voi olla, että EU joutuu Kosovon kaltaiseen laajaan evakuointiin, jossa maat yhteisvastuullisesti ottavat pakolaisia vastaan, Jussila väläyttelee.


Hajasijoitus parempi kuin laitos

Lammin vastaanottokeskuksessa on hajasijoitettuna pääosin afgaaneja ja irakilaisia, mutta myös somaleja ja monien muiden maiden kansalaisia.

He asuvat kerrostaloasuinnoissa.

-Hajasijoitetuissa vastaanottokeskuksissa on tyypillisesti tyytyväisempiä asiakkaita kuin laitospohjaisissa, koska he elävät itsenäistä elämää kuntalaisten joukossa ja hoitavat itse asiansa. Käsitykseni mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä täällä Lammilla, keskuksen johtaja Minna Jussila kertoo.

Samaa vakuuttelee myös afgaani Saieqa Omari.

-Lammilla on hyviä ihmisiä. En juuri puhu muiden turvapaikanhakijoiden kanssa, koska he ovat eri maista emmekä osaa toistemme kieliä.

Suomea hän ei ole opiskellut, sillä pienen lapsensa vuoksi hänet on vapautettu turvapaikanhakijoiden pakollisesta kielen opiskelusta.

Turvapaikanhakijoiden elämää helpottaa se, että niin keskuksen toimisto, kaupat kuin apteekitkin sijaitsevat noin kilometrin säteellä heidän asunnostaan. Lapset käyvät tavallisessa koulussa.

Elämä kyläläisten kanssa on sujunut Jussilan mukaan hyvin.

-Tuntuu, että tilanne on rauhoittumaan päin. Täällähän oli yhteen aikaan aika vilkasta, Jussila sanoo viitaten keskuksen alkuaikoihin.

Paikallisten tunteita kuumensi muun muassa erääseen turvapaikanhakijaan kohdistunut raiskausepäily.


Vapaa-ajantoimintaa vireillä

Minna Jussila kertoo, että turvapaikanhakijat toivovat saavansa lammilaisista itselleen ystäviä, joiden kautta verkostoitua ja joiden kanssa harjoitella suomen kieltä.

-Yhteistä toimintaa kaivattaisiin. Lähitulevaisuudessa virittelemme SPR:n osaston kanssa ystävätoimintaa. Aiomme järjestää asiakkaille myös kotitalouskerhoja. Haluamme, että kotoutuminen pääsisi hyvään vauhtiin jo vastaanottokeskusaikana. (HäSa)