Länsi-Suomi jyrää vetovoimassa, Hämeenlinnan seutukunta putosi kärjestä sijalle 12

Hämeenlinnan seutukunta on pudonnut yritysmyönteisyyttä mittaavan tuoreen kuntaranking-tutkimuksen mukaan valtakunnan kolmen kärjestä sijalle 12.

Hämeenlinnan seutukunta sijoittui edellisessä eli vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa sijalle 3.

Lue lisää: Myllykangas Hämeenlinnan sijoituksesta: “Vähän huolestuttavaa, aika suuri humpsahdus”

Rauman seutukunta on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreimman kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on kyselyyn osallistuneiden yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun se oli edellisessä vertailussa vuonna 2017 viides.

Seinäjoen seutukunta on jo neljättä kertaa ykkönen. Turun seutukunta sijoittuu toistamiseen kolmen parhaan joukkoon napaten pronssia.

Yleisesti erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Kymmenen parhaan joukossa on paljon läntisen Suomen seutukuntia.

Ne ovat viime vuosien nousukauden hyötyjiä. Itäisessä Suomessa monen alueen kuntarankingsijoitus on heikentynyt kahden vuoden aikana entisestään ja kasvusuhdanteen kiri on jäänyt vaisuksi.

Itä-Suomen vahvuutena ovat kuitenkin kotiseutuunsa vahvasti sitoutuneet pitkän linjan yrittäjät.

Koko maa plussalla

Rankingin perusteella yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella.

Kaiken kaikkiaan yrityskentässä on kuitenkin kriittisyyttä ja yritysilmapiirin keskiarvot jäävät melko mataliksi. Pienten paikkakuntien yrittäjät olivat arvioissaan keskimäärin myönteisempiä kuin kaupunkien vastaajat, mikä selittynee EK:n mukaan ainakin osittain tiiviimmällä vuorovaikutuksella yrityskentän ja kuntapäättäjien välillä.

Samalla maaseudun ja kehyskuntien yrittäjät kuitenkin kiistatta hyötyivät kasvukeskuksista. Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä palvelutuotannon työnjaossa:

Kahden vuoden välein

Kahden vuoden välein toteutettava kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti nämä tekijät: yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta sekä yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa ja lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.