Uutiset

Lapin sota ei ollut tarpeeton

Everstiluutnantti, asessori Erkki Käkelä, 70, kiinnostui sotahistoriasta nuorena poikana. Aiheen pariin häntä innostivat oma isä sekä Karjaan yhteiskoulun rehtori Veli Nurkkala.

-Molemmat olivat isänmaallisia miehiä, jotka vaikuttivat suuresti ratkaisuihini. Heidän ansiostaan ryhdyin tutkimaan historiaa ja myös valitsin sotilasuran, Käkelä kertoo.

Palvelusaikansa loppupuolella 1980-luvulla Käkelä alkoi kirjoittaa, ja kiinnostus on poikinut viisi sotahistoriaa käsittelevää teosta ja runsaasti lehtiartikkeleita.

Käkelä on tutkinut suomalaisten panssarijoukkojen vaiheita talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikana. Lapin sota päättyi tasan 60 vuotta sitten eli 27.4.1945, jolloin viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta.

Käkelä on pohtinut entisten aseveljien eli Suomen ja Saksan taisteluiden merkitystä.

-Monesti varsinkin rauhan aikana sanotaan, että kaikki sodat ovat tarpeettomia. Suomen ja Neuvostoliiton solmimaa välirauhansopimusta ajatellen Lapin sota ei kuitenkaan ollut tarpeeton.

-Yksi välirauhan ehdoistahan oli, että Suomen armeija ajaa saksalaiset pois alueeltaan. Jos me emme olisi siihen pystyneet, puna-armeija olisi tullut apuun, Käkelä sanoo.

Lapin sotaa on Käkelän mukaan tutkittu Suomessa melko paljon, mutta sen yksittäisiä taisteluita vähemmän. Hän on itse perehtynyt yhteen sodan suurimmista ja raskaimmista taisteluista eli Ylimaan taisteluun lokakuussa 1944.

Sota muutti luonnettaan

Käkelä on seurannut jatkosodasta käytyä erillissotakeskustelua vähän ristiriitaisin tuntein. Sotahistorian tutkijat ovat kiistelleet siitä, kävikö Suomi jatkosotaa Saksan rinnalla liittolaisena vai erillään.

Käkelä sanoo, että Neuvostoliiton suurhyökkäykseen eli kesäkuuhun 1944 saakka jatkosotaa voidaan pitää erillissotana.

-Hitlerhän vaati monta kertaa Suomelta aktiivisempaa otetta, mutta Suomen sodanjohto kieltäytyi. Sodan luonne muuttui kuitenkin kesällä 1944, jolloin Saksa alkoi antaa suoraa ase- ja joukkoapua Suomelle, Käkelä pohtii.

Erityisen tärkeä oli lento-osasto Kuhlmeyn rooli Kannaksen torjuntataisteluissa. Suomi pyysi ja sai Saksalta ilmatukea suurhyökkäyksen pysäyttämiseksi.

-Viimeistään silloin, kun presidentti Risto Ryti kesäkuun lopulla allekirjoitti omissa nimissään eräänlaisen liittosopimuksen Saksan kanssa, muut maat Ruotsia myöten tulkitsivat Suomen taistelevan Saksan rinnalla, Käkelä huomauttaa.

Erikoismiehet tekevät tarkkaa jälkeä

Hattulassa asuva Erkki Käkelä kertoo, että sotahistorian tutkiminen ja siitä kirjoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hetkessä ei synny hyvää jälkeä.

-Käyttämäni lähteet ovat lähinnä kirjallisia. Käytän Sotamuseon arkistoa, mutta yllättävän paljon tietoa löytyy myös Panssarimuseon arkistoista.

Käkelä on keskittynyt nimenomaan suomalaisten panssarijoukkojen tutkimukseen. Suurin osa sotahistorian tutkijoista perehtyykin nykyisin johonkin suppeaan aihepiiriin, esimerkiksi tiettyyn aselajiin tai joukko-osastoon. Yleisen sotahistorian tutkimusta tehdään vähemmän.

-Pidän suppeaan aihepiiriin keskittymistä ihan hyvänä suuntauksena. Erikoismiehet tekevät tarkkaa jälkeä.

Käkelä viimeistelee parhaillaan yhdessä kirjan toisen tekijän Andreas Lärkan kanssa teosta suomalaisten rynnäkkötykkivaunujen kohtaloista sekä ruotsinnosta vuonna 1996 ilmestyneestä ”Laguksen rynnäkkötykit”-kirjastaan. Näiden jälkeen hän aikoo paneutua sodan ajan panssariprikaatin historiaan.