Uutiset

Lapsena opitaan ruokailun pahat tavat

Suomalaisten lasten terveys on vaakalaudalla. Mihinkään muuhun lopputulokseen ei voi tulla, jos suhtautuu asiaankuuluvalla vakavuudella tuoreimpaan terveystutkimukseen.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n raportin mukaan joka kymmenes alle kouluikäisistä lapsista on ylipainoinen. Tieto on huolestuttava, mutta silti vielä siedettävä.

Sitä ei ole tieto, että yläkouluikäisistä joka neljäs on liian lihava. Ilman selityksiä tilanne on tämä: lapset lihovat varttuessaan.

Tällä hetkellä suomalaisista aikuisista on – tosin tutkimustavasta riippuen – ylipainoisia jopa puolet. Suunta on THL:n tutkimuksen valossa selvä: Suomi tästäkin edelleen läskistyy.

Jos mikään ei muutu, sairauskulut räjähtävät käsiin ja yksilöiden hyvinvointi romahtaa, joten pelissä on huomattavat suuret panokset.

Liian lihava todennäköisesti sairastuu ja sairaus puolestaan lähes vääjäämättä nakertaa elämisen laatua. Pahimmillaan ihmisestä tulee potilas elämänsä loppuun asti.

Ylipainosta seuraavien sairauksien lista on lohdutonta luettavaa: verenpainetauti, diabetes, aivohalvaus, liikuntaelinten vaikeatkin vauriot ja niin edelleen.

Niinkin tavallinen tauti kuin flunssa koettelee erityisen ankarasti tietysti rapakuntoista.

Lihavuus on seurausta pääasiassa ylettömästä syömisestä ja ennen muuta liian rasvaisen ja sokerisen ruuan ahmimisesta. Toinen puoli totuutta on sekin tuttu: suomalaiset liikkuvat liian vähän syömiseensä verrattuna.

THL:n tutkimuksessa paljastui, että leikki-ikäisistä lapsista vain noin puolet syö kasviksia. Tulos antaa aiheen kysyä, onko lopulta mikään ratkaisevasti muuttunut suomalaisten ruokailutottumuksissa. Paljon on ainakin tehtävää!

Ruokailutavat opitaan lapsena ja terveelliseen ruokailuun ohjaaminen on kotien asia. Äitien ja isien vastuulla on suosia kasviksia, terveellistä ruokaa.

Tätä vastuuta alkuunkaan kaikki kodit eivät tällä hetkellä kanna. Murheellisen monen kodin eväät lapselle ovat epäterveelliset ruokailutavat.

Tässäkin asiassa kotien on turha vilkuilla päiväkoteihin ja kouluihin. Jos lapsi opetetaan jättämään vihannekset syömättä, on koulu ylipääsemättömän tehtävän edessä oikeiden ruokailutottumusten opettajana.

Syö näin, syö vihanneksia, syö kevyttä, syö oikein. Suomi suorastaan tulvii ohjeita, joilla ihmisiä kannustetaan perusteelliseen elämäntapojen remonttiin.

Liian monen mittarin mukaan hyvät neuvot kaikuvat kuuroille korville.

THL kertaa lasten ruokailussa vanhaa totuutta. Jos lapsen toivotaan syövän terveellistä ruokaa, sitä on tarjottava koko perheelle.

Tulisiko valistusta entisestään lisätä? Ehkä, vaikka tulokset eivät olekaan järin kannustavia. Myönteinen palaute sopii terveyspolitiikan punaiseksi langaksi – tuskin muuta vaihtoehtoa edes on olemassa.

Suomalaisia ei voi komentaa terveiden elämäntapojen vaalijoiksi.