Uutiset

Lapsi ei halua tätä, vaikka pedofiili niin väittää

Pedofiili jäi kiinni, namusetä iski taas, 13-vuotias raiskasi jälleen. Lööppien rummuttamia tekoja on vaikea ymmärtää. Mitä pedofiilin tai hyväksikäyttäjän mielessä oikein liikkuu?

-Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävät ovat persoonallisuudeltaan hyvin vaihtelevia, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Riitta Lehtonen-Tuomi.

Jotkut hyväksikäyttäjät ovat kiinnostuneita ainoastaan lapsista ja he ovat usein persoonallisuudeltaan muullakin tavoin kehittymättömiä. Useimmat hyväksikäyttäjät ovat kiinnostuneita sekä aikuisista että lapsista, ja he kykenevät tuntemaan teoistaan syyllisyyttä.

-Hyväksikäyttäjällä saattaa olla myös muita perussairauksia, joiden vuoksi arvostelukyky ja käyttäytymisen hallinta heikkenevät. Ajatusvääristymiä on monenlaisia, samoin kuin on tekoja tirkistelystä erittäin raakoihin raiskauksiin.

Lehtonen-Tuomen mukaan tutkijat ovat eri mieltä siitä, liikkuuko hyväksikäyttö suvussa.

-Jos perheessä on pedofiili, 10 prosentin todennäköisyydellä perheestä löytyy myös toinen pedofiili. Siitäkin on ristiriitaisia tutkimustuloksia, onko tekijä itse kokenut esimerkiksi lapsuudessaan seksuaalista häirintää.

Tapauksia tutkittaessa sekä lääkärit että poliisit kuulevat monia syitä ja selityksiä. Yleisin selitys on, että lapsihan halusi sitä. Joskus syytetyt perustelevat esimerkiksi insestiä usein sillä, että on parempi häiritä omaa kuin vierasta lasta.

-Kuulee myös sitä, että kun opettaa lapselleen kaiken muunkin, niin miksi ei myös seksiä. Yleensä teot kuitenkin kielletään.

Vaikea näyttää toteen

Suomessa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tulee ilmi entistä enemmän.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että hyväksikäyttö olisi yleistynyt. Stakes antoi vuonna 2003 uudet ohjeet, joissa viranomaiset velvoitetaan ilmoittamaan myös mahdollisista hyväksikäyttöepäilyistä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan poliisi kirjasi 846 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä vuonna 2004.

Vuonna 2003 tapauksia oli 744 ja vuonna 1995 tapauksia oli 315.
Yleensä poliisi pääsee pedofiilin jäljille yleisöilmoitusten perusteella. Insesti-tapaukset tulevat poliisin tietoon yleensä pitkällä viiveellä uhrinsa itse ilmoittamana tai sitten sosiaaliviranomaiset ilmoittavat asiasta.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina viranomaisille hankala tapaus, sillä rikosta on vaikea näyttää toteen.

-Usein osapuolia ei ole kuin kaksi, eikä ole todistajia. Näyttö rakentuu pienistä osista, kertoo rikoskomisario Antti Leppilahti Helsingin rikos- ja väkivaltayksiköstä.

Leppilahti korostaa, että asiantuntijoiden kuten lääkärien lausunnot ovat erittäin tärkeitä tutkinnassa.

Insestistä seuraa huostaanotto

Hämeenlinnalainen sosiaalityöntekijä kertoo, että yleensä terveysviranomaiset ilmoittavat mahdollisesta epäilystä sosiaaliviranomaisille. Joskus myös sukulaiset ottavat yhteyttä.

-Nämä asiat ovat hankalia tapauksia ja niistä tehdään aina tutkintapyyntö poliisille. Kaikki eivät tietenkään johda perusteelliseen tutkintaan ja osa on täysin aiheettomia.

Sosiaalityöntekijän mukaan on varsin tavallista, että hyväksikäyttäjä on joku perheen läheinen, kuten äidin uusi miesystävä tai muu perheenjäsen. Myös äiti voi olla hyväksikäyttäjä.

-Usein lapsen pitkään kestänyt omituinen käyttäytyminen selittyy, kun asiat saadaan selville. Usein oireet voivat liittyä nukkumiseen tai sänkyyn.

Seuraukset insestistä ovat kovat: usein lapsi huostaanotetaan, jos hyväksikäyttäjä on joku ydinperheestä.

Hyväksikäyttö vaikuttaa intiimeihin suhteisiin

Hyväksikäyttö jättää lapseen aina pysyvät jäljet. Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatri Paula Pasanen-Aro kertoo, että seksuaalinen hyväksikäyttö jättää sekä fyysisiä että psyykkisiä vammoja.

-Jos hyväksikäyttäjä on läheinen, lapsen perusluottamus rikkoutuu. Se vaikuttaa intiimeihin suhteisiin koko elämän ajan. Jos hyväksikäyttäjä on ulkopuolinen, kokemus on traumauttava, mutta helpompi käsitellä. Silloin koko perheen on helpompi käsitellä asiaa.

Pienet lapset eivät yleensä pysty kertomaan asiasta. Apuna käytetään muun muassa piirtämistä ja leikkimistä.

-Monet tapaukset eivät tule esille tutkinnassakaan,sillä näistä asioista on todella vaikea puhua. Silloin asiasta selvitään tavalla tai toisella.

Sosiaalityöntekijän mukaan on tavallista, että perheessä ei nähdä hyväksikäyttöä, vaikka merkit olisivatkin ilmassa.

Lastenpsykiatrin työssä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vaikeimpia asioita.

-Siinä joudutaan toimimaan vastoin lääkärin tointa ja olemaan juridisia tutkijoita. Sitä ei koulutuksessa opeteta.

Samaa sanoo sosiaalityöntekijä. Tapausten kanssa työskenteleville on Hämeenlinnassa oma työnohjausryhmä, jossa on lääkäreitä, poliiseja ja sosiaalityöntekijöitä.

Hyväksikäytön vanhenemisaika pidentynee

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on laaja rikosnimike.
KRP:n rikostietopalvelun rikosylikomisario Lars Henriksson muistuttaa, että termejä ei saa mennä sekoittaa. Kaikkea, mikä liittyy lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, ei pidä liittää pedofiliaan.

-Rikosnimikkeeseen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sisältyy kaikkea mahdollista taivaan ja maan välillä ahdistelusta aina Jammun tekoihin. Kaikilla teoilla ei usein ole mitään tekemistä pedofilian kanssa.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö rikoksena vanhenee kymmenessä vuodessa. Jos kyse on törkeästä rikoksesta, vanhenemisaika on 20 vuotta. Oikeusministeriössä on kuitenkin suunnitteilla uusi lakiesitys, jonka mukaan vanhemisaika alkaisi siitä, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on törkeä teko silloin, jos kohteena on lapsi, jolle iän tai kehitystason vuoksi aiheutuu teosta erityistä haittaa. Törkeä teko on yhdyntä pienen lapsen kanssa, raaka tekotapa tai se, että tekijä on erityisessä asemassa lapsen elämässä, esimerkiksi äiti tai isä.

Itsemurhat seuraavat lapsipornografiaa

Samaan aikaan, kun lapsipornografiaa on helposti saatavilla, myös poliisin seurantakeinot ovat parantuneet huomattavasti.

-Kansainvälisesti poliisi on päässyt lasten hyväksikäytön jäljille tehokkaasti netin avulla, koska kaikesta jää jälki, Lars Henriksson KRP:stä kertoo.

Esimerkiksi suomalaisten tekemiä rikoksia on paljastunut tänä vuonna kaksi. Toinen Suomessa ja toinen Thaimaassa.

Kummassakin tapauksessa kohteena ovat olleet thaimaalaiset lapset.

Henrikssonin mukaan lapsipornografian tutkiminen on nykyään hyvin kansainvälistä.

-Suljetuille foorumeille pääsee vain, jos tuottaa myös itse materiaalia. Näin viranomaiset eivät pääse helposti soluttautumaan joukkoon.

Suomessa laki kieltää soluttautumisen suljetuille foorumeille, mutta monessa muussa maassa poliisin valtuudet ovat laajemmat.

-Kun tutkijat pääsevät pedofiliringin tai levittävän jäsenen jäljille, hänen loki-tietojaan käytetään hyväksi. Yleensä ringin jäsenillä on omia tiedostoja, joihin muut pääsevät tutustumaan tietyin ehdoin.

-Tiedostoihin jää kävijöiden ip-osoitteet. Näitä ip-osoitteita jaetaan kansainvälisesti ja operaattoreilta saadaan ip-tietojen haltijatiedot. Kun haltijoita paljastuu, päästään kiinni myös levittäjiin, tekijöihin ja todellisiin hyväksikäyttäjiin.

Henrikssonin mukaan ruotsalaiset ovat kehittäneet lapsipornografian kuvavertailutietokannan. Kanta on käytössä myös Interpolin pääsihteeristössä.

-Idea on se, että näin tutkijat välttävät päällekkäistä työtä.
Henriksson arvelee, että kiinnijoutumisriski lapsipornografiassa kasvaa. Se taas vaikuttaa suoraan levitykseen ja hallussapitoon.

-Paljastukset tulevat yleensä keittiön oven kautta.

Poliisi ei halua tuhota

Henrikssonin mukaan laajojen pedofiilirenkaiden juttujen käsittelyssä on törmätty itsemurhien riskiin.

Suomessa ei kuitenkaan vielä ole tapauksia, joissa seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty olisi tehnyt itsemurhan tutkinnan aikana.

-Täällä paljastuksissa on vasta päästy vauhtiin, mutta esimerkiksi Ruotsissa kaksi teki itsemurhan ison yhteisen iskun aikana. Myös Iso-Britanniassa epäiltynä oli 4000 ihmistä, joista 32 teki itsemurhan.

Henriksson kuitenkin korostaa, että poliisin tehtävä ei ole tuhota ihmistä, oli hän tehnyt kuinka häpeällisiä tekoja tahansa.

-Tämä on haaste viranomaisille.

Suomalaisia epäiltyjä vähän Thaimaassa

Suomessa poliisi on tutkinut sitä, onko kotimaassa kiinni jääneillä hyväksikäyttäjillä yhteyksiä esimerkiksi Thaimaaseen.

-Vuonna 1996 kävimme läpi kaikki poliisirekisterien jutut,
joissa oli määreenä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Saimme kokoon 480 henkilöä. Heistä Thaimaassa oli käynyt vain yksi henkilö. Käytännössä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Suomessa epäillyt eivät matkustaneet Thaimaassa, joka silloin oli lapsiseksiturismin keskus.

Henrikssonin mukaan paljastavassa toiminnassa Suomi on jälkijunassa, joten poliisin toiminnasta ei voi vielä tehdä vertailuja verrattuna muihin pohjoismaihin.

-Tilanne on sama kuin huumejutuissa. Sitä enemmän saadaan paljastettua, mitä enemmän on osoittaa resursseja. Poliisilla on sama ongelma joka sektorilla.