Uutiset

Lasten syrjäytymiselle stoppi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen tulokset lapsuusajan köyhyyden heijastumisesta myöhempään elämään shokeeraavat Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hämeen piirin toiminnanjohtajaa Marita Viertosta.

-Sehän on jo tiedetty, että perheen pienituloisuus ja vanhempien heikko koulutus vaikuttavat lapsen pärjäämiseen elämässään, mutta se yllätti, miten voimakkaasti köyhyys altistaa lapset henkiselle pahoinvoinnille.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa seurattiin 1987 syntynyttä ikäluokkaa, noin 60 000 lasta, parikymmentä vuotta. Huomattavin johtopäätös tutkimuksessa on se, että köyhyys periytyy.

-Jos vanhemmat olivat saaneet toimeentulotukea, lapsellakin oli suuri vaara joutua toimeentulotuen asiakkaaksi. Kyseisestä ikäluokasta vain 10 000 oli käynyt pelkän peruskoulun, ja tästä määrästä jopa 4 000 oli käyttänyt masennuslääkkeitä 23 ikävuoteen mennessä.

-Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää kuudesosaa tietystä ikäluokasta syrjäytyneiksi jo ennen aikuisuuttaan. Tämän tutkimuksen luulisi pysäyttävän päättäjiä ajattelemaan, Viertonen toivoo.


Päätösten vaikutus lapsiin huomioitava

Marita Viertonen vaatii toimenpiteitä. Avainsana on ennaltaehkäisy, jossa MLL:llä on yhtenä kolmannen sektorin toimijana oma roolinsa.

-Perheen varhaisen tukemisen ja peruspalveluiden pitää olla kunnossa. Päiväkotien ja koulujen pienet ryhmäkoot ehkäisevät syrjäytymistä. Neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon pitää olla lapsen ja perheen tukena.

Viertosen mukaan suositusten mukaisia koululääkärin palveluja saa tänä päivänä vain 4 prosenttia koululaisista ja terveydenhoitajan palveluja 34 prosenttia.

-Jos meidän aikuisten työterveydenhuolto olisi yhtä heikkoa, ay-väki olisi nostanut jo äläkän.

Toiminnanjohtaja tietää kuitenkin taloudelliset realiteetit – ennalta ehkäisevään työhön ei tahdo riittää rahaa, koska korjaava työ vie niin paljon resursseja. Kaikki on kuitenkin suhteellista, myös kuntien säästöjen nimissä tekemät leikkaukset. Syrjäytymisen kustannukset kostautuvat kunnille lasten ja perheiden oireiluna, mikä vaatii kalliita hoitotoimenpiteitä ennemmin tai myöhemmin.

Lapsilisien kehityskään ei ole ollut omiaan poistamaan perheiden köyhyyttä. Vuodesta 1995 yhden lapsilisän arvo on vähentynyt 19 prosenttia. Kahden lapsilisän kohdalla prosenttiluku on 29.

Silti Viertonen perää virkamiehiltä ja päättäjiltä lapsivaikutusten arviointia kaikkeen päätöksentekoon.

-Yhteiskunnassa pitäisi aina miettiä, mitä lapsiin ja perheisiin vaikuttaa se, kun tehdään leikkauksia, suurennetaan ryhmäkokoja ja lakkautetaan kouluja.


Väärä kännykkä saattaa syrjäyttää

Kaiken kaikkiaan nuoren elämä on tänä päivänä täynnä aivan toisenlaisia vaatimuksia kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Ennen kuin varsinaisesti ehtii syrjäytyä yhteiskunnasta, se voi tapahtua jo kaveripiirissä.

-Jotta pysyy porukassa, nuorella täytyy olla tietynlainen kännykkä ja tietynlaiset merkkivaatteet. Joilla ei näitä ole, saattavat oikeasti syrjäytyä, kun heitä ei oteta mukaan kuvioihin.

Tämä on noteerattu etenkin nuorisotyön puolella, ja asiaan puuttumista painotetaan myös MLL:n kouluttamille tukioppilaille, jotka ovat perinteisesti keskittyneet eniten koulukiusaamisen ehkäisemiseen.


Vapaaehtoistyöntekijät kullan kalliita

Viertonen painottaa erilaisten yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden roolia kuntien säästöjen jättämien kolojen paikkaajina.

-Työ, jota vapaaehtoiset tekevät, on äärimmäisen tärkeää, ja siihen pitää löytyä resurssit. Kunnille on melko halpaa puuhaa tehdä järjestöjen kanssa yhteistyötä. Esimerkiksi yksi päivähoitopaikka maksaa 8 000-10 000 euroa vuodessa. Parin paikan hinnalla järjestö saa aikaiseksi vaikka mitä toimintaa.

Yhtenä toimintana hän mainitsee MLL:n perhekahvilat, joita Hämeen piirin alueella on melkein 80, mikä on eniten suhteutettuna muihin piireihin.

-Esimerkiksi Hattula antaa Nurtsilta ilmaiset tilat perhekahvilalle, mutta tilanne ei ole sama kaikissa kunnissa. Kunnat voisivat ottaa kolmatta sektoria vielä paremmin kumppaniksi toimintaan, Viertonen toivoo.

Koska kunnilla ei ole tarjota riittävästi kotipalvelua sitä haluaville, MLL:n Kotineuvola on uutena toimintamuotonaan ryhtynyt sitä perheille myymään. Kuntien avustamaa on MLL:n lyhytaikainen lastenhoitoapu, jota piiri välittää ja jossa perhe toimii työnantajana. Perheen osuudeksi jää 8,20 euroa tunnilta, mistä saa vielä halutessaan kotitalousvähennyksen.

-Sekin on ennaltaehkäisevää työtä, kun vanhemmat pääsevät relaamaan saatuaan kodin- tai lastenhoitajan kotiin, Marita Viertonen toteaa. (HäSa)