Uutiset

Latteita kysymyksiä, latteita vastauksia

– Haastattelija testaa kysymyksillä hakijan motivaatiota ja kiinnittää huomiota myös eleisiin ja muuhun sanattomaan viestintään, työvoimatoimistossa Hämeenlinnan työskentelevä psykologi Jaana Pekkinen sanoo.

Yhteistyökykyinen mutta itsenäinenJos ovat kysymykset kuluneita niin sitä ovat vastauksetkin. Jokainen haastattelussa ollut on tullut toimeen ihmisten kanssa, kyennyt itsenäiseen työskentelyyn ja ollut valmis tekemään nopeita ratkaisuja.

Jokainen on ollut huumorintajuinen, iloinen, ahkera, haasteita pelkäämätön ja kaikessa täydellisyydessään vielä innokas oppimaan uutta.Heikkoudeksi kelpaa vaikkapa halu olla aina täydellinen.

Jaana Pekkinen haastattelee työkseen kaiken tason työntekijöitä tehdaspäälliköistä suorittavan tason väkeen; yritykset ostavat häneltä henkilöstön soveltuvuustestaamista palveluna.Hän kehottaa työnhakijoita rehellisyyteen luonnettaan kuvatessaan.

– Kokenut haastattelija tunnistaa ulkoa opitut luritukset, Pekkinen varoittaa.

– Jos ihminen on rauhallinen kuin peruskallio ja vakuuttaa haastattelussa olevansa dynaaminen uudistaja, niin kuulostaahan se falskilta.

Jos räväkkyyttä huokuva ihminen kertoo olevansa kova ideoimaan, niin se on uskottavampaa. Rauhallisen taas kannattaa sanoa, että kehittelee asioita harkiten.Palaako pinna paineessa?

Monet kysymykset kuitenkin suorastaan pakottavat värittämään totuutta.Kuinka toimit paineen alla? Suututko helposti?Huhuu!

Eihän kukaan vastaa mahdolliselle tulevalle työnantajalle, että kyllä, olen äkkipikainen ja joskus jopa pitkävihainen.Pekkisen mukaan tällaisten kysymysten kohdalla välttämättä kaikkein tärkeintä ei ole se, mitä vastaa vaan se, että ylipäänsä vastaa jotain takeltelematta.

Siitä haastattelija huomaa, että hakija on miettinyt omaa toimintaansa.Mutta vaikka rehellisyys ennen kaikkea, työhaastattelu on kuitenkin peli, jossa ovat voimassa tietyt pelisäännöt.Kukaan autokauppaan menevä ei kuvittele, että kauppias kertoo ensimmäisenä auton vioista. Sama pätee työhaastatteluun: haastattelussa markkinoidaan itseä, josta halutaan luoda myönteinen kuva.

Silottelu kuuluu tilanteen luonteeseen. Jotkut silottelevat kuvaa enemmän kuin toiset, mutta törkeistä valheista Pekkinen ei ole saanut ketään kiinni.

Pörröttely ei ole psykologiaa

Joskus haastattelu ei sisällä ainoastaan kliseisiä kysymyksiä vaan myös suoraa toimintaa. Kolmekymppinen työtä hakenut nainen eteni soveltuvuustestiin, jossa psykologimies pörrötti hakijan tukkaa ja halusi tietää, kuinka usein tämä värjää hiuksensa.Nainen sai paikan, mutta epäselväksi jäi, mitä mies halusi pörröttelyllä selvittää.

– Vaikea sanoa. Joka tapauksessa koskettelu ei kuulu työhaastatteluun, Pekkinen sanoo.

Haastatteluun eivät kuulu myöskään muut työn kannalta epäolennaiset kysymykset. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lapsien hankkimista tai uskontoa koskevat kysymykset.

Vaikka niiden kysyminen on laissa rajoitettu – raskaudesta voi kysyä, jos se on työturvallisuuden kannalta olennaista – etenkin lapsiteemaa tuntuu monen työnantajan olevan vaikea sivuuttaa.

Mitä työhaastattelijan mielestä moiseen kannattaa vastata?

– Jokaisen on tehtävä oma valintansa. Voi olla aidosti rehellinen tai jättää vastaamatta. Valitsi miten tahansa, hakijaa saattaa mietityttää, että työnsaanti on vaakalaudalla, Pekkinen sanoo.