Uutiset

Latvian presidentti tunnusti Suomen-vierailulla infosodan vaaran, mutta luottaa demokratiaan: “latvialaiset päättävät itse mitä tehdä”

Kollegansa vierailua isännöinyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja virassaan kesällä aloittanut Egils Levits kehuivat käymäänsä keskustelua kilpaa.
Latvian tuore presidentti Egils Levits (vas.) on ennen Suomea vieraillut Virossa ja Saksassa. Hänen Suomen-vierailuaan isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuva: KIMMO BRANDT
Latvian tuore presidentti Egils Levits (vas.) on ennen Suomea vieraillut Virossa ja Saksassa. Hänen Suomen-vierailuaan isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuva: KIMMO BRANDT

Latvian presidentti Egils Levits on luottavainen informaatiovaikuttamiseen tähttävien yritysten edessä.

– Kuka tahansa voi sanoa mielipiteensä, mutta latvialaiset päättävät itse mitä tehdä. Demokratian ja oikeusvaltion kannatus Latviassa on hyvin korkea, ja tällaisilla kannanotoilla on hyvin vähän merkitystä.

Suomessa vieraileva Levits vastasi lehdistötilaisuudessa toimittajan kysymykseen siitä, näkeekö hän Venäjän pyrkimykset vähätellä Molotov–Ribbentrop-sopimusta informaatiosodankäyntinä.

Viime viikolla tuli kuluneeksi 80 vuotta Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen allekirjoittamisesta. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan keskinäisiin valtapiireihin, mikä joudutti toisen maailmansodan syttymistä.

Sekä Latvia että Suomi kuuluivat Neuvostoliiton valtapiiriin. Venäjällä lisäpöytäkirjan merkitystä on vähätelty, ja sopimusta on pidetty seurauksensa länsivaltioiden passiivisuudesta natsi-Saksan laajentumista kohtaan.

Levits kuitenkin tunnusti, että digitaalisia työkaluja voidaan käyttää uhkaamaan demokratiaa uudella tavalla. Hän saapui Suomeen myös tutustumaan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan Helsingissä.

– Demokratiaa on uhattu ennenkin, mutta nyt se voi tapahtua uusilla tavoilla, Levits pohti.

“Vaikea löytää erimielisyyksiä”

Levits ja hänen vierailuaan isännöinyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden tapaamisensa päätteeksi. Molemmat osapuolet luonnehtivat käymiään keskusteluja hyviksi.

– Oli vaikea löytää erimielisyyksiä välillämme, Niinistö kehui.

Niinistön mukaan yhteisen kantojen tunnustaminen tarjoaa hyvää pohjaa myös mahdollisten erimielisyyksien käsittelylle. Hän viittasi tällä EU-maiden keskinäisiin jakolinjoihin.

– Nykyään huomio on pitkälti keskinäisissä eroissamme, hän pohti.

Presidentit keskustelivat Suomen ja Latvian suhteiden ohella Euroopan unionin yhteisistä pelisäännöistä, Euroopan turvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.

He kertoivat olleensa yhtä mieltä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotuksesta Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi ja olettivat, että kaikki EU:n jäsenmaat hyötyisivät ehdotuksesta.

“Globaali velvollisuus” estää metsäpaloja

Presidentit pohtivat myös keinoja mittavien metsäpalojen ehkäisyyn. Paloja on esiintynyt lähiaikoina esimerkiksi Siperiassa, Portugalissa ja Brasiliassa.

Niinistön mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi yrittää kehittää enemmän keinoja palojen estämiseksi. Hän huomautti, että Suomella on runsaasti metsänhoitoon liittyvää osaamista, jota tilanteeseen voisi tarjota.

– Loppujen lopuksi poltetaan metsiä tahallisesti tai palavat ne luonnollisesti, kaikkein tärkein asia on välttää kumpaakin, hän sanoo

Levits kuvaili metsäpaloja maailmanlaajuiseksi katastrofiksi.

– Koska ongelma on globaali, on globaali velvollisuus auttaa hoitamaan se niissä valtioissa, joita ongelma koskettaa, jos ne ovat valmiita ottamaan apua vastaan, hän sanoi.

– Jos poliittinen tahto on olemassa, tekniset keinot seuraavat perässä.

Latvian kymmenentenä presidenttinä toimiva Egils Levits vieraili ensi kertaa Suomessa presidentin virassa ollessaan. Hän aloitti tehtävässään heinäkuussa. Ensimmäisen valtiovierailunsa 64-vuotias Levits teki Viroon.

 

Juttua päivitetty klo 17.25: tarkennettu presidentti Niinistön kommenttia metsäpalojen hoidosta.