Uutiset

Lautapeli kasvattaa ymmärrystä

Mitä on lammikossa? Vettä, vehnäjauhoja vai lampaita? Oikea vastaus: vettä. Muslimi rukoilee työpäivän aikana viisi kertaa. Tarua vai totta?

Väite on tarua. Työpäivään mahtuu kolme rukouskertaa, sillä aamun ja illan rukoushetket osuvat vapaa-ajalle.

Muun muassa tällaiset kysymykset löytyvät Ymmärräks Sää-lautapelin 150:stä kysymyskortista. Peli sekä kirjat Maahanmuuttajien koulutus ja Työyhteisöjen konikulttuurisuuskoulutus julkaistiin Hämeenlinnassa maanantaina.

– Ymmärräks Sää-projektin kokonaistavoite oli madaltaa maahanmuuttajien korkeaa työttömyysastetta, Hämeenlinnassa ja koko maassa, sanoo projektipäällikkö Lenita Pihlaja.

Pihlaja myöntää, että tavoite oli kova kolme vuotta kestäneelle projektille, mutta uskoo, että siitä on ollut apua 39 koulutetulle maahanmuuttajalle ja lähes viidelle sadalle lyhytkoulutuksessa olleelle.

Hänen mielestään työyhteisötkin alkavat pikku hiljaa lämmetä monikulttuurisuudelle.

– Alussa sitä oli hyvin vaikea saada menemään läpi, mutta se on teema, jolle alkaa olla tilausta. Kiinnostus lisääntyi varsinkin hoiva- ja siivousalalla, missä on työvoimapulaa nyt ja tulossa.

Aina ei kyse ole kielteisistä asenteista. Monelle pienelle yritykselle tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia irrottaa työntekijöitä edes 20 tunnin lyhytkoulutukseen.

Kolikon molemmat puolet

Hämeen TE-keskuksen, Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen, Työväen Sivistysliiton ja Euroopan Sivistys Rahaston rahoittama projektin tuotteet, kirjat ja lautapeli löytävät tiensä muun maussa aikuiskoulutuskeskuksiin, ammatillisiin oppilaitoksiin, työvoimatoimistoihin, työyhteisöihin ja muihin organisaatioihin, joissa erilaiset kulttuurit kohtaavat.

Pihlaja uskoo, että 700 painos kustakin tuotteesta katoaa pika pikaa arkikäyttöön.

– Ensimmäisenä päivänä meni sata, hykertelee Pihlaja.

Erityisen tyytyväinen projektipäällikkö on kirjojen käytännönläheisyyteen. Niihin on myös kerätty koulutettujen kokemuksia ruusuineen ja risuineen.

– Tässä on kolikon molemmat puolet. Maahanmuuttaja- ja työyhteisökoulutuksen yhdistäminen on minun mielestäni hieno homma, sanoo Pihlaja.

Vietnamilaiset eivät mielellään yritä sanoa monta kertaa asiaansa suomeksi, jos kuulija ei ymmärrä. Tämä johtuu siitä, että a) aasialaiset ovat hyvin ujoja, b) aasialaiset eivät mielellään saata kuulijaa noloon tai hankalaan tilanteeseen, vai c) aasialaiset eivät yleensä opi suomea, koska heidän äänihuulensa ovat erilaiset kuin suomalaisten.

Oikea vastaus on b. Aasialaisille on tärkeää niin sanottu kasvojen säilyttäminen. Jos et ymmärrä mitä sanon, se on noloa molemmille. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020