Uutiset

Lehtien suomalaisomistus sementoitui

Viestintäkonserni Alma Media jaetaan kaupan myötä kahtia, mikäli yhtiön hallituksen esitys hyväksytään ensi viikon yhtiökokouksessa. Liikehdintä viestinnän monialayrityksen vaiheilla alkoi joulukuussa, kun norjalainen Schibsted teki ostotarjouksen yhtiöstä. Norjalaisyritys mieli Alman sähköisiä viestimiä ja olisi ilmoituksensa mukaan hankkiutunut eroon yhtiön noin kolmestakymmenestä sanoma- ja paikallislehdestä.

Tilanne muuttui, kun ruotsalaiset Bonnier ja Proventus, Alman omistajia jo entuudestaan, tekivät oman tarjouksensa. Niitä kiinnostavat mainosrahoitteiset televisiokanavat ja valtakunnallinen radiokanava, eivät sanomalehdet. Usko mainonnan jatkuvaan kasvuun on ilmeisen vahva, sillä tarjottu kauppahinta kohoaa varsin korkeaksi.

Norjalainen Schibsted ei ole toistaiseksi ilmoittanut luopuvansa kilvasta ja sillä on aikaa vielä muutama päivä korottaa tarjoustaan. Mikäli Schibsted tekee uuden tarjouksen, peliä ei ole vielä pelattu loppuun ja ensi maanantainen Alman yhtiökokous saa tyystin uuden jännitteen.

Uudet omistajat joutuvat hakemaan Suomen hallitukselta toimiluvan televisiokanavilleen. Hakemus ei ole pelkkä muodollisuus, sillä lupaehdot pitää lain mukaan täyttää. Tuskinpa hallituksella on kuitenkaan mitään syytä evätä lupaa, sillä ostajat, kumpi tahansa, tuntevat suomalaisen lainsäädännön.

Alma Median pilkkominen ei tuo ainakaan nopeasti mitään uutta suomalaiselle television katsojalle tai lehtien lukijalle. Ruotsin TV4 ja suomalainen MTV3 tiivistänevät yhteistyötään esimerkiksi yhteisillä ohjelmaformaateilla ja muun muassa urheilukilpailuiden lähetysoikeuksien hankinnassa.

Jos kaupassa pisimmän korren vetävät ruotsalaiset, se merkitsee sanomalehtien sementoimista tiukasti suomalaisomistukseen. Lehdistä tuskin tulee kovin kiinnostavaa kauppatavaraa, sillä niiden kasvuodotukset eivät ole läheskään sähköisten viestimien luokkaa. Levikit ovat vakaat, mutta merkittäviä uusien asemien valtauksia ei ole näköpiirissä. Lukijat ja tilaajat ovat uskollisia, kynnys päivittäisen sanomalehden vaihtamiseksi toiseen on edelleen varsin korkea.

Alma Median jakautuminen osoittaa, etteivät ponnistelut kattavan mediayrityksen rakentamiseksi ole onnistuneet suunnitelmien mukaan. Perinteisen printtiviestinnän ja sähköisen viestinnän nivoutuminen yhdeksi kokonaisuudeksi ei synnyttänytkään merkittäviä synergiaetuja. Jos näin olisi käynyt, Almaa tuskin pilkottaisiin.

Alman televisiotoiminnan siirtyminen uusille isännille on jatkoa ruotsalaisvalloituksille suomalaisessa elinkeinoelämässä. Jos Alman sähköiset siirtyvät Bonnierille ja Proventukselle, naapurin ote vahvistuu. Ennestään ruotsalaiset isännöivät muun muassa Telia Soneraa ja Nordeaa, joissa molemmissa on ytimenä vanhoja maineikkaita suomalaisyrityksiä.

Lopullista sinettiä vaille olevissa suurkaupoissa on myönteistä kuitenkin se, että moniarvoinen lehdistö pysyy kotimaisissa käsissä.