Uutiset

“Lemmikeistä taistellaan samalla tavalla kuin lapsista” – Eroavat pariskunnat riitelevät entistä useammin lemmikeistään

Riitoja lemmikkien kohtalosta on selvitelty Kennelliiton varapuheenjohtajan mukaan aina oikeudessa asti. Lakimiehen mukaan nämä ovat monesti vaikeita kysymyksiä jopa tuomioistuimelle, jonka silmissä lemmikki vertautuu jaettavaan esineeseen.
Riidat lemmikkien kohtalosta voivat olla jopa tuomioistuimille vaikeita ratkaista, jos lemmikki on omistettu yhdessä. Kuva: Jami Jokinen
Riidat lemmikkien kohtalosta voivat olla jopa tuomioistuimille vaikeita ratkaista, jos lemmikki on omistettu yhdessä. Kuva: Jami Jokinen

Lemmikkejä koskevat riidat erotilanteissa ovat yleistyneet. Tämä on havaittu muun muassa Kennelliitossa. Liiton varapuheenjohtajan Tuula Laitisen mukaan syynä riitoihin on lemmikin aseman muuttuminen: lemmikkieläimet mielletään nykyään enemmän perheenjäseniksi kuin aiemmin.

– Niitä pidetään rakkaampina ja läheisempinä kuin ennen, Laitinen sanoo.

Esimerkiksi lapsettomalle pariskunnalle lemmikkieläin voi olla hänen mukaansa lapsen korvike.

– Lemmikeistä taistellaan samalla tavalla kuin lapsista.

Eroavien pariskuntien riitoja lemmikkien kohtalosta on ratkottu jopa oikeudessa.

Varapuheenjohtajan mielestä koirien takia ei pitäisi kuitenkaan päätyä käräjille asti. Asioista pitäisi pystyä sopimaan erotilanteessa, vaikka se ei olisi helppoa.

Laitinen muistuttaa, että eläimen hyvinvointi on lopulta tärkeintä.

– Jos toiselle osapuolelle jää erossa omakotitalo, esimerkiksi tanskandoggin on siellä parempi olla kuin pienessä yksiössä.

Lemmikki eron osapuolilla vuoroviikoin

Kennelliitolle tulee jonkin verran kyselyjä siitä, miten koiran kanssa toimitaan erotilanteessa. “Poppakonsteja” ei kuitenkaan ole tarjolla, eikä liitto voi päättää asiasta, koska se ei ole viranomainen.

Laitisen mielestä koiran kohtalosta mahdollisessa erossa olisi hyvä puhua jo siinä vaiheessa, kun lemmikki otetaan. Hän myöntää, että harva kuitenkaan miettii eroa silloin, kun suhde voi hyvin.

Jotkin pariskunnat ovat ratkaisseet kysymyksen jakamalla lemmikistä huolehtimisen vuoroviikoille. Tällainen järjestely ei saa Laitiselta varauksetonta hyväksyntää.

Eläintä voi hämmentää, jos se asuu kahdessa eri paikassa, joissa on hieman erilaiset säännöt.

– Eläimen kannalta olisi parempi, jos se voisi olla yhdessä paikassa jatkuvasti.

Lemmikki on juridisesti esine

Myös lakimies Pekka Vainion mukaan lemmikkejä ja eroa koskevat riidat ovat yleistyneet.

– Minulla ei ole asiasta tilastotietoa, mutta näitä tapauksia tulee vastaan nykyään aina vain useammin, hän kertoo.

Vainio on Kennelliiton Laitisen kanssa samaa mieltä, että riitojen määrän lisääntyminen voi johtua siitä, että lemmikkejä pidetään nykyään usein perheenjäseninä.

Juridisesti katsottuna lemmikkieläin on sen sijaan esine.

– Lemmikkieläin ei ole oikeudellisesta näkökulmasta sen ihmeellisempi esine kuin mikään muu, jonka jakamisesta erotilanteessa pitää sopia.

Tämä tarkoittaa sitä, että lemmikeillä ei ole myöskään huoltajaa, vaan omistaja.

Yhteisomistajuus ongelmallinen

Jos toinen omistaa lemmikin, erotilanteessa ei tule ongelmia, sillä omistaja pitää lemmikin. Ongelmia tulee Vainion mukaan siinä tapauksessa, jos lemmikki omistetaan yhdessä.

Suomessa on laki esineiden yhteisomistajuudesta. Se on Vainion mukaan hyvin vanha ja soveltuu huonosti eläinkysymyksiin.

– Lain mukaan yhteinen omaisuus voidaan joko jakaa ja ellei sitä voida jakaa, se realisoidaan ja rahat jaetaan. Tämä ei sovellu lemmikeille.

Ainoaksi vaihtoehdoksi tällaisessa tapauksessa jää se, että eroavat osapuolet sopivat asiasta.

Kiperä kysymys myös tuomioistuimille

Lemmikin kohtalosta sopiminen ei ole kuitenkaan vaikeassa erotilanteessa helppoa. Vainio tietää varmuudella yhden tapauksen, jossa lemmikin kohtalosta on riidelty tuomioistuimessa. Hän uskoo, että tapauksia on enemmänkin.

Lemmikkiriidat eivät ole tuomioistuimillekaan helppo asia, jos lemmikki on omistettu yhdessä.

– Lain antamat välineet tuomioistuimelle ovat aika vähäiset tällaisessa kysymyksessä.

Tuomioistuimella on kuitenkin ratkaisupakko.

– Oikeus voi määrätä eläimen toiselle omistajista ja määrätä hänet maksamaan toiselle osapuolelle rahallisen korvauksen.

Kysymys on kiperä jopa lakimiehelle, eikä Vainio pysty suoralta kädeltä kertomaan, mihin lainkohtaan tässä vedotaan.

Sopiminen tärkeää

Myös Suomen tuomariliitossa on huomattu, että lemmikkejä koskevat eroriidat ovat yleistyneet.

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström vahvistaa, että tuomioistuimen ei ole helppo ratkaista yhteisomistuksessa olevan lemmikin kohtaloa. Hänellä ei ole kokemusta vastaavista tapauksista, mutta hänen mukaansa tuomioistuin pyrkii selvittämään kuulemisen ja näytön perusteella, kuka eläimen omistaa, jos siitä on riitaa.

Sekä Vainio että Hällström ovat sitä mieltä, että lemmikin kohtalosta olisi hyvä pystyä sopimaan. Vainio muistuttaa, että käräjille päätyminen on melko kallista varsinkin, jos siellä käytetään lainopillista apua.

Toinen kallis ja rankka vaihtoehto on pesänjakajan käyttäminen. Omaisuuden jakaja voi Vainion mukaan päättää, mitä kukin osapuoli saa. Myös tuomioistuimen sovittelumenettely voisi sopia lemmikkiriitojen ratkaisemiseksi. Siinä tuomioistuin ohjaa ja neuvoo kiisteleviä osapuolia.

Vainio painottaa kuitenkin sopimisen tärkeyttä.

– Keskenään ei kannata jäädä riitelemään. Sopuun kannattaa pyrkiä, vaikka joutuisi hakemaan siihen apua.