Uutiset

Lentokenttävaraus on maakuntakaavan kipupiste

Hämeen liiton Hämeenlinnassa tänään kokoontuva maakuntavaltuusto saa vaalikauden viimeisessä kokouksessaan käsiteltäväkseen muutaman vuoden ajan valmistellun ehdotuksen uudesta maakuntakaavasta.

Maakuntakaava korvaa aiemman seutukaavan, joka on ollut voimassa jo vuosikymmeniä. Sitä on aika-ajoin ajantasaistettu, mutta lainsäädännön uudistuksen myötä vanhat seutukaavat katoavat.

Vaikka usein korostetaan maakunnan liittojen ja niiden jäsenkuntien itsenäisyyttä päätöksenteossaan, maakuntakaava tulee lainvoimaiseksi vasta, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Valtiovalta haluaa viimeisen sanan ja ministeriö voi palauttaa maakuntakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu.

Maakuntakaava katsoo tulevaisuuteen, se ohjaa kuntien ja viranomaisten päätöksentekoa. Jossain määrin se myös rajoittaa maankäyttöä.

Valmistelun aikana kipupisteiksi, kiistanalaisiksi aluevarauksiksi ovat osoittautuneet lentokenttien sijoitusehdotukset, muutamat tievaraukset ja kaavamerkinnät arvokkaiksi luokitelluista moreenimuodostelmista. Matkan varrella saadun palautteen jälkeen moreenikohteita on poistettu ehdotuksesta. Myös moottorikelkkareitit on jätetty pois, mutta vain toistaiseksi, sillä niihin palataan seuraavalla kaavakierroksella.

Kaavaehdotus sisältää varauksen Riihimäen Sammalistonsuon lentokentästä. Sitä on laajasti vastustettu kansalaispalautteessa ja myös Riihimäen kaupunki on ottanut lausunnossaan siihen kielteisen kannan.

Tuorein ehdotus lupaa selvittää Lopen Keihäsjärven lentokenttätilanteen, mutta se ei vielä tarkoita kenttävarausta maakuntakaavaan. Vastoin kuin Riihimäki, Lopen kunta haluaisi kentän alueelleen. Sen uskotaan tuovan uutta vireyttä, työpaikkoja ja uusia asukkaita paikkakunnalle.

Maakuntavaltuusto saattaa äänestää lentokentistä, sillä kuntien edustajat on tiukasti ohjeistettu asiassa. Myös valtuuston poliittisissa ryhmissä on eriäviä käsityksiä maakuntahallituksen esittämästä ehdotuksesta.

Maakuntakaava on Kanta-Hämeessä laadittu varsin yksityiskohtaiseksi, muita maakuntia pienipiirteisemmäksi. Tämä on lisännyt muistutuksia ja epäluuloja työtä kohtaan.

Kaavaprosessi on edennyt kaiken kaikkiaan vähäisin erimielisyyksin. Kun ensimmäistä seutukaavaa aikoinaan valmisteltiin, tunnelmat olivat ajoin hyvinkin kiihtyneitä. Maanomistajat vastustivat suojelu- ja virkistysaluevarauksia ja seutukaavoituksen koettiin puuttuvan perustuslaillisiin oikeuksiin. Vuosikymmenien saatossa tunteiden palo on laantunut paljolti siksi, että on huomattu, että seutukaavoituksen kanssa voi elää.

Maakuntakaava on parhaimmillaan oiva työkalu kehittämistyössä. Jos maakunnassa kyetään osoittamaan uusille yrityksille ja asukkaille riittävät ja monipuoliset sijoitusvaihtoehdot, ympäristöstä huolehditaan ja liikenneväylät ovat kunnossa, on syytä odottaa, että Kanta-Häme on vastakin elinvoimainen maakunta.

Päivän lehti

30.3.2020