Uutiset

Lepakoista on tulossa uusia liito-oravia

Lepakoista on tulossa liito-oravien kaltaisia aseita kuntalaisten kamppaillessa rakennus- ja kaavoitushankkeita vastaan. Tuorein esimerkki löytyy Hämeenlinnan Aulangolta, jossa lomaosakekylän rakentamista vastustetaan lepakoiden avulla.

Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Tupuna Kovanen kertoo, että lepakoiden merkitys riitatilanteissa on pikkuhiljaa kasvanut.

– Viime aikoina lepakkotapaukset ovat nousseet enemmän esiin, vaikka lepakot saivat jo vuonna 1997 luonnonsuojelulaissa aivan saman aseman kuin liito-oravat, Kovanen kertoo.

Liito-oravien elintilan rajaamispäätöksiä tehdään vuosittain Suomessa kymmeniä, mutta lepakkoja koskevat valitukset ovat toistaiseksi olleet yksittäistapauksia.

– Kun tieto lisääntyy, lepakkotapauksiakin tulee jatkossa varmasti lisää, Kovanen ennustaa.

Eläimet ovat vahva argumentti
Vaikka lepakot tai liito-oravat nousevat kuntalaisten valituksissa entistä useammin esiin, ne eivät yleensä ole alkuperäinen syy esimerkiksi rakennushankkeen vastustamiselle.

– Eläimet ovat hirveän vahva argumentti. Jos kiistanalaiselta alueelta sattuu löytymään esimerkiksi laissa suojeltu liito-orava, se antaa tietenkin mahdollisuuden vedota luonnon säilyttämisen puolesta, arvioi ympäristöministeriön yliarkkitehti Katri Tulkki.

Hänen mukaansa suojeltujen eläinten avulla on vaikutettu moneen suureen hankkeeseen.

– Esimerkiksi valtatie ykköstä Lohjalta Turun suuntaan rakennettaessa liito-orava johti lopulta tielinjauksen valintaan. Pohjimmiltaan siellä oli varmasti kysymys siitä, että tien rakentaminen oli asukkaille hurja muutos.

Kuntalaisten ja kunnan välisiä maankäytön ristiriitoja tutkinut Tulkki korostaa, että konfliktien taustalla ovat kuitenkin aina aidot ristiriidat.

– Ne voivat olla esimerkiksi periaatteellisia näkemyseroja esimerkiksi luonnon ja lisärakentamisen arvoista. Yksittäisiä eturistiriitoja syntyy puolestaan silloin, kun omassa elinympäristössä tapahtuu ei-toivottuja muutoksia, Tulkki sanoo.

Reilu keskustelu voi estää valituksia
Vaikka rakentamista suunniteltaessa ei voida koskaan kokonaan välttää ristiriitoja, niiden ei tarvitse johtaa pattitilanteeseen. Tulkin mukaan tärkeintä on aito ja reilu keskustelu virkamiesten, luottamusmiesten ja asukkaiden välillä.

– Hirveän hyvä käytäntö on tutkia eri vaihtoehtoja ja punnita niiden eroja. Kun asukasmielipide otetaan vakavasti, asukkaille ei tule sellainen kuva, että heidän ylitseen on kävelty, Tulkki sanoo.

Jos kunta on toiminut reilusti ja perustellut hyvin päätöksensä, myös vastustajien on helpompi hyväksyä se. Tulkki kertoo esimerkin Kuopiosta, jossa on meneillään suuri Saaristokaupungin rakentamishanke.

– Siellä kaavoittajat ovat käyneet todella paljon keskusteluja ihmisten kanssa ja se on johtanut siihen, etteivät ristiriidat ole kärjistyneet valituksiksi.

Tulkki korostaa, ettei kunnan tulisi suunnittelun alkaessa vielä sitoutua liian pitkälle joihinkin ratkaisuihin.

– Kaikkein ongelmallisia tilanteita ovat ne, joissa kunnalla on valmiiksi lukkoon lyödyt tavoitteet, joista se ei voi tai halua lainkaan joustaa.

Myös luottamusmiehillä on tärkeä rooli kuunnella asukkaita.

– Vaikeissa ristiriidoissa keskustelun ei pitäisi jäädä vain kaavoittajien päänvaivaksi, luottamusmiehilläkin tulisi olisi valmiutta keskustella tavoitteista. (HäSa)