Uutiset

Lepakot

Koulupoikana asuin Kymenlaaksossa Elimäellä. Sain elokuun lopulla äidiltä valkoisen lakanan lepakkojen ”metsästykseen”. Kuljetin kaverini kanssa levitetty lakanaa illan hämyssä. Kaksi pahannäköistä lepakkoa tarttui apajaan, ja veimme ne lakanaan käärittynä sisälle. Äiti määräsi elukan heti vietäväksi ulos.

Nyt lepakot ovat suojeltuja. Niille on annettu samantapainen laki kuin siipioraville, joita Suomessa on noin 100 000. Lepakkojen maarä on tuntemattoman suuri.

Tietokoneessa on luettelo Suomen lepakoista. Yleisin lepakkomme Pohjanlepakko esiintyy koko maassa. Nimen saanut lepakko Vesisiippa on myös yleinen ja saalistaa veden ylla. Viiksisiippa pesii varttuneissa metsissä. Ripsisiippa ja Korvayökkö ovat vaikeasti havaittavissa.

Suomessa harvinaisia ovat Pikkulepakko, Vaivaislepakko, Isolepakko ja Kimolepakko. Pieniin lepakkoihin kuuluvat varsinaisten lepakkojen ohella mm. vampyyrit

Lepakot asuvat monenlaisissa kuivissa rakennuksissa. Etenkin maaseudun vanhoissa rakennuksissa ja metsissä lepakot sijoittuvat asumaan. Myös kaupunkien vanhoihin rakennuksiin ja metsiin sijoitutaan. Koko maan vanhat metsät tarjoavat lepakoille mieleisiä asuinpaikkoja. Lepakot syövät hyönteisiä ja kasveja.

Wanaja-seuran johtokunnan jasen Ritva Kallasmaa on kirjoittanut vuonna 2002 seuran lehteen kirjoituksen, jossa kerrotaan omista lepakoista seuraavasti.

”Kirkon vieressä sijaitsevan kotiseutumuseon harmina ovat olleet lepakot, jotka ovat viime vuosina lisänneet sotkujaan museon yläkerrassa. Asiasta on neuvoteltu historiallisen museon ja Ympäristökeskuksen kanssa löytääksemme eläinten rauhoituksen huomioonottavan ratkaisun. Päätettiin tilkitä tehokkaasti lepakoiden kulkutiet syksyisinja paketoida museon ylakerta pois käytöstä muutamaksi vuodeksi.”

Kuka on nähnyt lepakon!

Hämeenlinna

Menot