Uutiset

Lihan alkuperä voi olla kuluttajalle mysteeri

Vaatimukset ruoan alkuperämerkinnöistä tiukentuvat hiljalleen. Viime joulukuussa astui voimaan uusi EU-asetus, jonka ansiosta alkuperämerkinnät tulevat jatkossa pakollisiksi yhä useampiin elintarvikepakkauksiin. Asetuksen siirtymäaika kestää joulukuuhun 2014 asti.

Uusi asetus koskee sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihaa. Tähän asti niiden alkuperämaa on täytynyt ilmoittaa vain, jos sen ilmoittamatta jättäminen johtaa kuluttajaa harhaan.

Ylitarkastaja Tytti Itkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo, että komissio antaa tarkemmat säädökset alkuperän ilmoittamisesta ennen siirtymäajan päättymistä.

-Vielä ei tiedetä, tuleeko näille lihoille samantyylinen ilmoitusjärjestelmä kuin naudanlihalle vai rakennetaanko vain joku kevyempi järjestelmä, Itkonen sanoo.

Komissio selvittää kolmen vuoden kuluessa alkuperämerkintävelvoitteen laajentamista muihinkin tuoteryhmiin kuin lihaan.


Naudanlihaa seurataan tarkasti

Valitessaan suomalaisen jalostajan logolla varustettua leikkelepakettia, kuluttaja ei välttämättä osaa aavistaa, että elintarvikkeessa käytetty liha saattaakin olla ulkomaista.

Kaikissa lihavalmisteissa on tällä hetkellä tunnistusmerkki, joka kertoo, missä laitoksessa tuotetta on viimeiseksi käsitelty. Merkki ei kuitenkaan kerro, mistä liha on alun perin peräisin.

-Tunnistusmerkin lukeminen on tietysti kuluttajalle hieman hankalaa. Pakkauksissa on tuotantolaitoksen numero, sekä tieto siitä, missä maassa laitos sijaitsee. Eviran sivuilla on rekisteri, josta voi tarkistaa, mitä laitosta mikäkin koodi tarkoittaa, Eviran ylitarkastaja Leena Oivanen sanoo.

Naudanlihan alkuperän merkitsemistä koskevat omat sääntönsä. Lihan alkuperä pystytään jäljittämään kaupan lihatiskiltä maatilalle asti tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän ansiosta. Asiakkaan tulee paketin merkintöjen avulla saada tieto, missä maassa eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu. Tarkka järjestelmä johtuu hullun lehmän taudin aiheuttamasta luottamuspulasta.

-Naudanlihan jäljitettävyyden mahdollistava järjestelmä on iso ja raskas. Kaikki naudat on yksilöllisesti korvamerkittyjä, toisin kuin esimerkiksi siat. Sikoja ei voida yksilöllisesti jäljittää missään vaiheessa, vaan niillä on vain tuottajakohtainen merkintä siitä kun ne menevät teuraaksi, Oivanen kertoo.


Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan

Kypsennettyjen lihavalmisteiden ja liharuokavalmisteiden valmistusmaa täytyy ilmoittaa vain, jos sen ilmoittamatta jättäminen johtaa ostajaa harhaan.

-Tuotteen valmistusmaa pitää ilmoittaa, jos kuluttaja voi pakkauksesta saada sellaisen käsityksen, että tuote on tehty Suomessa, vaikka se on todellisuudessa tehtykin ulkomailla. Muussa tapauksessa valmistusmaata ei tarvitse ilmoittaa, vaan pelkästään valmistajan, pakkaajan tai myyjän osoite riittää, Tytti Itkonen sanoo.

Kalan alkuperän on tultava esille joko myyntipakkauksessa tai pakkaamattomien kalojen myyntipisteen vieressä.

-Merestä pyydettyjen kalojen merialue tulee selvitä pakkauksesta. Makeasta vedestä pyydetyistä kaloista täytyy olla tiedossa alkuperämaa, viljellystä kalasta puolestaan viljelymaa, Itkonen sanoo.

Kalojen alkuperä pitää olla tiedossa sekä raakana että kypsennettyinä myytävistä kaloista. (HäSa)