Kolumnit Uutiset

Liikevaihdot laskevat, tulokset paranevat

Suomessa on julistettu talouselämän kurjuutta väsymiseen asti.

Pörssiyhtiöiden tuloksissa kurjuus ei kuitenkaan näy. Peräti 63 prosenttia niistä paransi tulostaan viime vuodesta, ja vain 37 prosentilla tulos heikkeni.

Voitollisia pörssiyhtiöistä oli yli 83 prosenttia ja vain 17 prosenttia teki tappiota.

Jopa S-ryhmän tulos parani, vaikka kaupan vaikeuksista on kirjoitettu palstakilometrejä.

Kurjuuden julistus ei kuitenkaan ole pohjaa vailla, jos tilannetta tarkastellaan liikevaihdon kehityksen valossa. Pörssiyhtiöiden yhteinen liikevaihto on laskenut kahden ja puolen vuoden ajan.

Tulostehtailu perustuu kauniisti sanottuna kulukuriin. Väkeä kilometritehtaalle, on ollut pääasiallinen resepti. Tilastot kertovat tästä korutonta kieltään.

Loputtomasti ei tällä linjalla voi kuitenkaan jatkaa. Ainut kestävä tapa tehdä tulosta pitkällä aikavälillä on liikevaihdon kasvattaminen.

Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä, miten nousu alkaa viimeistään loppuvuonna. Tätä ihmettä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Pettymykset ja yt-neuvottelut seuraavat toistaan.

Viime syksyn ennusteissa sentään näkyivät aiempien vuosien opetukset. Arviot olivat entistä varovaisempia, jopa pessimistisiä.

Mutta mentiinkö jälleen pieleen?

Jo toistakymmentä pörssiyhtiötä on ilmoittanut tilauskannan kasvusta alkuvuonna. Keskimäärin kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Myös investointipuolella puhaltavat myönteiset tuulet. Metsäteollisuuskin sivuutti jo syvimmän aallonpohjan. Kartongin ja sellun kysyntä kasvaa ja hinnat ovat nousseet reippaasti.

Varovaisen myönteistä pohjavirettä tukee Euroopan keskuspankin EKP:n tuhti, yli tuhannen miljardin elvytyspaketti ja euron arvon lasku dollariin nähden yli viidenneksellä.

Etenkin EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvalle viennille kurssimuutos tekee terää.

Suomen ongelma ei ole vain hintakilpailukyky. Etenkin vientiteollisuutta vaivaa se, ettei meillä ole riittävästi ulkomaiseen kysyntään vastaavia tuotteita.

Meillä kyllä puhutaan uusista energiaa ja raaka-aineita säästävistä sekä uusiutuvaa energiaa käyttävistä tuoteinnovaatioista. Puhetta on kuitenkin paljon tekoja enemmän.

Peliala ja muut korkeaan teknologiaan perustuvat innovaatiot ovat mainio lisä elinkeinoelämämme monipuolistajina, mutta joukkotyöllistäjiä niistä ei tule.

Puhutaan sadoista ja parhaimmillaan tuhansista työpaikoista, mutta Suomi tarvitsee kymmeniätuhansia, jotta työllisyysaste saadaan reippaasti yli 70 prosentin.

Yhtään työllistävää yritystä ei ole varaa väheksyä. Mittaluokkia talouden ja työllisyyden pohdinnoissa ei kuitenkaan pidä unohtaa.