Kolumnit Uutiset

Liikunnalla kuntiin elinvoimaa

Terveys on suomalaisille keskeinen arvo. Väestön ikääntyessä, elintapasairauksien yleistyessä ja terveyserojen kasvaessa yhteiskunnan olisi välttämätöntä tarttua toimiin, jotka ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja vastaavasti ehkäisevät sairastumista.

Suomalaisten terveys rakentuu pitkälti terveydenhuollon palveluiden ja rakenteiden ulkopuolella. Tämä tulisi muistaa myös sote-uudistuksessa. Keskiöön olisi järkevintä nostaa ne toimet, jotka taittavat ratkaisevasti väestön ikääntymisestä aiheutuvan palvelutarpeen ja terveysmenojen kasvun.

Yhteiskunnan vaurastuminen ja lukuisat yhteiskuntapoliittiset toimet ovat lisänneet väestön hyvinvointia, mutta synnyttäneet myös uusia hyvinvointiongelmia. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on istuvan elämäntyylin vauhdittama väestön fyysisen toimintakyvyn rapautuminen.

Väestön kestävyyskunto on keskimäärin laskenut. Ylipainoisuus sekä elintapasairaudet ovat yleisiä. Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista.

Sairastaminen maksaa ja aiheuttaa paljon inhimillistä haittaa. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Asiantuntijoiden arviot pelkästään riittämättömän liikunnan aiheuttamista kulueristä liikkuvat sadoista miljoonista miljardeihin euroihin.

Liikunta on alihyödynnetty keino vaikuttaa kuntien elinvoimaisuuteen. Sopiva määrä liikuntaa edistää terveyttä, toimintakykyä, tukee oppimista ja muistitoimintoja, tuottaa iloa ja tyytyväisyyttä elämään. Monelle se merkitsee ystävyyssuhteita ja apua yksinäisyyteen.

Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, että kansantaloudellisten ja terveydellisten vaikutusten lisäksi myös liikuntapalveluiden tuottamisen, urheiluviihteen ja tapahtumatarjonnan kasvun kautta liikunnan ja urheilun merkitys on suuri. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan nykyisellään liikuntatoimialan koko on vähintään 5,5 miljardia euroa.

Fyysisen aktiivisuuden puutetta ei ratkaista entisen maailman teoilla. Tulevissa kunnanvaltuustoissa tarvitaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja uusia ajattelumalleja kehityksen suunnan muuttamiseksi. Terveys- ja sosiaalipalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille merkitsee historiallisesti suurta muutosta etenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.

Kunnat tulevat kantamaan päävastuun hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämisestä. Tulevaisuuden kuntapäättäjien päätökset kaavoitukseen, koulutukseen, varhaiskasvatukseen, kulttuuri- ja sivistystoimintaan, kotouttamispalveluihin ja liikuntaan liittyvissä asioissa ratkaisevat pitkälti suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden suunnan.

Suomalaisen yhteiskunnan kokonaishyödyn näkökulmasta liikunta on välttämätöntä sisällyttää kaikkien hallintokuntien työhön. Hallinnonaloilla päätösten vaikutuksia tulee arvioida kuntalaisten liikkumisen, liikunnan ja urheilun näkökulmasta koskevat ne sitten päiväkotia, koulua, liikenne- ja aluesuunnittelua, kaavoitusta tai eri väestöryhmien palveluita.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkökulmat korostuvat. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset ovat joukko ihmisiä, jotka eniten hyötyvät liikuntatoiminnasta ja joiden liikuntapalveluissa on paljon kehitettävää.

Seinäjoki on kyennyt osoittamaan, että määrätietoinen työ palkitaan. Seinäjoella lasten ylipainoisuus koettiin vakavaksi ongelmaksi. Kaupunki tarttui asiaan kokonaisvaltaisesti.

Tulokset näkyvät. Kun vuonna 2011 noin 14 prosenttia 1-luokkalaisista oli ylipainoisia, tällä hetkellä osuus on saatu laskettua 8,7 prosenttiin. Seinäjoen otetta ihaillaan myös kansainvälisesti.

Kysymys on kyvystä rakentaa suomalaista hyvinvointivaltiota uudenlaisin liikunnallisin lääkkein.

Tapio Korjus
Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja.