Uutiset

Liikuntapaikat, kerhotoiminta, vanhusten tuki...

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ottamassa kuntapolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä kahdella miljardilla.

Lännen Media selvitti, hyväksyvätkö kuntapäättäjät hallituksen leikkauslinjan.

Enemmistö sietää saksimisen. Yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta kunnallispoliitikosta 54 prosenttia arvioi, että ”kuntataloudesta on leikattava kaksi miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon”.

– Kaikkien on pystyttävä antamaan periksi jostain saavutetusta edusta. Viiden prosentin palkanalennus julkisella sektorilla ja ylipitkien lomien lyhentäminen yhdellä viikolla vuodessa ovat asioita, jotka voidaan tässä taloustilanteessa toteuttaa. Pelkästään näillä on kuntatalouden kahden miljardin säästötavoitteesta saavutettu noin miljardi, kirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Viljanen (kok.) Orivedeltä.

Kolmannes kuntapoliitikoista on valmis hyväksymään kuntataloudessa noin miljardin euron leikkaukset, joten yhteensä jättisäästöt hyväksyy yli 80 prosenttia kuntapäättäjistä.

Vastaajista 16 prosenttia on sitä mieltä, että kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta saa edullisesti velkaeuroja elvytykseen.

– Kuntatalouden kahden miljardin leikkaukset johtavat kuntaverojen ja asiakasmaksujen korotuksiin. Kuntavero ei ole progressiivinen, eikä pääomatuloista tarvitse maksaa kuntaveroa. Hallitus on siirtämässä vastuuta hyvinvointivaltion rahoituksesta pieni- ja keskituloisille, ja suurituloiset pääsevät kuin koirat veräjästä, Vasemmistoliiton porilaisvaltuutettu Aki Nummelin kritisoi.

VM PAINOTTI kuntatalouden analyysissaan maaliskuussa, että uuden hallituksen pitää arvioida kunnan ja kansalaisten välistä vastuunjakoa. VM:n näkemyksen mukaan hallituksen täytyy arvioida, mistä hyvinvointivaltion tehtävistä voidaan luopua ”pienimmin yhteiskunnallisin tappioin”.

LM-kyselyssä kunnallispoliitikoilta kysyttiin, voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin.

Vastaajista 58 prosenttia on valmis lakkauttamaan verovaroilla rahoitettavia julkisia palveluita ja siirtämään niitä vapaaehtoisten hoidettaviksi. Ajatusta vastustaa alle kolmannes kuntapoliitikoista.

Puoluekohtaiset erot ovat huomattavia.

Kokoomuslaisista kuntapäättäjistä 86 prosenttia ja keskustalaisista 75 prosenttia on valmis jättämään nykyisin kunnan toteuttamia palveluita vapaaehtoisuuden varaan.

– Ympäristön kunnossapitotehtäviä osittain. Vanhuspalveluissa tehtäviä, joissa ei ole kyse koulutusta vaativista töistä (ulkoilutus, keskustelukumppani, kylätalkkari jne.), kajaanilainen Arto Okkonen (kesk.) listaa vapaaehtoisille sopivia tehtäviä.

– Eläköityneet opettajat voivat työskennellä kouluissa opettajien apuna, väläyttää Ulla-Maija Vierimaa (kok.) Turusta.

Kymmenissä kommenteissa ehdotetaan, että liikuntapalvelut ja liikuntapaikat siirrettäisiin entistä enemmän seurojen vastuulle.

Koululaisten iltapäiväkerhot kuuluisivat myös monien mielestä kolmannelle sektorille, samoin kulttuuripalvelut.

VM:n ehdotus ei saa yhtä suurta kannatusta kolmannessa hallituspuolueessa perussuomalaisissa: puolueen valtuutetuista 53 prosenttia kannattaa sitä.

– En luota siihen, että kolmas sektori on ratkaisu kuntien tehottomuuteen, sivaltaa tamperelainen Heikki Luoto (ps.).

Valtakunnallinen hallitus–oppositio-railo on kyselyn perusteella revennyt ammottavaksi myös kunnissa. Sdp:n kuntapoliitikoista vain kolmannes ja vasemmistoliittolaisista 8 prosenttia jättäisi palveluita vapaaehtoisuuden varaan. Vihreätkään eivät ole ajatuksesta järin innostuneita.

Asiasanat

Päivän lehti

29.3.2020