Uutiset

Liittoutumattomuus on turvaton tila

Lars-Olof Frediksson Äänekoskelta katsoi (HäSa 30.3.), että Nato ei istu suomalaiseen sotilasperinteeseen.

Kritiikin johdosta voidaan tehdä johtopäätös: Fredikssonilta on jäänyt huomaamatta eversti Aleksandr Dugin, joka julkaisi Moskovassa jo vuonna1997 perusteellisen tutkimuksen Geopolitiikan perusteet ja Venäjän geopoliittinen tulevaisuus. Dugin – ammattisotilas ja sotakorkeakoulun opettaja – lukeutuu venäläiskansallisen Pamjat-liikkeen pääideologeihin. Hän on myös duuman puheenjohtajan sekä presidentti Putinin neuvonantaja geopoliittisissa kysymyksissä.

Dugin lähtee perinteisestä venäläisestä valtapolitiikasta ja 1800-luvun geopoliittisesta ajattelusta. Everstin karttakokoelmaan kuuluu imperiumi, jossa mm. Suomi on vedetty takaisin äiti-Venäjän valtapiiriin. Ajattelu perustuu tsaarin Venäjän ja bolshevistisen Neuvostoliiton laajentumishaluisiin pyrkimyksiin. Duginin mielestä myös Suomi kuuluu historiallisin perustein Venäjään!

Venäjä haluaa edelleen olla suurvalta ja käyttäytyy sen mukaisesti. ”Yksi ja yhtenäinen Venäjä” tarkoittaa tsaarin aikaisia rajoja.Kaikesta uhosta huolimatta Venäjä on joutunut kuitenkin myöntämään, ettei se mahda Yhdysvalloille ja Natolle mitään ja että se voi vain kiukutella EU:lle. Tässä presidentti Putin on väistänyt umpikujan kumppanuussuhteen avulla. Eli kun et voi voittaa, liittoudu. Siten Naton ja Venäjän uusi neuvosto näki päivänvalon vuonna 2002.

Tämä sopimuspohjaisen suhteen solmiminen Natoon osoittaa Putinin ulkopolitiikan hyvää liikkuvuutta.

Mutta kun kerran Nato kelpaa Venäjälle, miksi ei myös Suomelle? Eri asia on se, että Venäjän tavoite on varmistaa, että Suomi ei vain liittyisi Natoon. Venäjä jopa sulkisi pois Suomen Nato-option. Syystä suomalaiset kysyvät: miksi? Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyyden jälkeen Nato-Suomi ei enää muodostaisi ratkaisevaa riskiä Venäjän turvallisuudelle ellei Venäjä sitten haudo valloitusaikeita.

Miten on? Tarkkasilmäinen Max Jakobson on todennut: venäläisten mielestä Suomi kuuluu historiallisin perustein Venäjään. Samoin eversti Alexandr Duginin ajattelun mukaan Suomi on uudelleen Venäjään liitettävä alue. Pietarin sotilaspiirin joukkojen pääosa olisi siten Duginin mukaan loogista ryhmittää Suomen Karjalaan valtakunnan rajan tuntumaan. Joukot olisivat siellä valmiina siirtämään Venäjän rajavalvonnan Pohjanlahdelle. Näkökulma on Suomen kannalta vaarallinen.

Maamme on lähtenyt mukaan rauhanturvatehtäviin Agfanistaniin Keski-Aasiassa, jossa parhaillaan toimii noin 100 suomalaista sotilasta ISAF-rauhanturvaoperaatiossa. Myös Nato seuraa tarkasti PfP-rauhankumppanuusohjelmansa puitteissa Keski-Aasian tapahtumia.

Valitettavasti Suomi, joka ei ole Naton jäsen pysyy sivustakatsojana itse PfP-operaatioiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Naton viimeisten laajentumiskierrosten jälkeen moni suomalaisia koskettava kysymys kuten Itämeren asiat tai Venäjä-suhteet käsitellään Nato-jäsenten välisinä tai sitten Nato-Venäjä-neuvostossa. Suomi loistaa poissaolollaan!

Suomen edunvalvonta vaatii pääsyä Nato-pöytiin, joissa käsitellään turvallisuuteemme olellisesti liittyviä asioita. Nato-jäsenyys suo siten jo rauhantilan vallitessa mahdollisuudet vaikuttaa sekä Suomen että Euroopan tuleviin tapahtumiin.

Puolustusliitto-Naton historian aikana yksikään jäsenmaa ei ole joutunut hyökkäyksen kohteeksi, sillä yksittäiseen jäsenmaahan tunkeutuminen merkitsee samalla hyökkäystä koko liittokuntaa vastaan. Suomen Nato-sopimus on siten perusteltu toimenpide 1340 km pitkän itäisen maarajamme rauhan puolesta.

Heikki Tiirikkala

agronomi

Hämeenlinna

Päivän lehti

2.6.2020