Uutiset

Lillipuistoja ja jumalaista hulevesien hallintaa

Sana jumalainen ei tule ensimmäiseksi mieleen, kun puhutaan hulevesistä eli sateesta, lumesta ja sulamisvesistä.

Se kuitenkin pitäisi tulla, sillä hulevesistä huolehtiminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

-Kyse on pienistä asioista, mutta niiden laiminlyönti kertautuu. Jos vesi ei pääse imeytymään maahan valuma-alueiden yläjuoksulla, se kostautuu tulvina siellä, minne vedet kertyvät, sanoo lehtori Outi Tahvonen Hamkin Lepaan yksiköstä.


Pelkät röörit eivät riitä

Hän kertoo, että viheralalla vallitsee nyt suoranainen hulevesihypetys. Aiemmin ajateltiin niin, että kun vettä sataa tai lumi sulaa, vesi johdetaan putkeen ja ongelma on hoidettu. Tämä ajattelu ei kuitenkaan enää päde.

-Tonttikoko pienenee ja kaupunkirakenne tiivistyy, jolloin läpäisevää pintaa on koko ajan vähemmän. Kun kerralla satavan veden määrien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, putket eivät enää riitä. Tällöin insinöörien rinnalle tarvitaan esimerkiksi viheralan ammattilaisia, Tahvonen kertoo.

Hänen mukaansa kaupunkipihoissa veden imeytymistä voisi helpottaa yksinkertaisesti sillä, että asfaltin määrää vähennetään. Sen tilalla voisi käyttää isosaumaisia betonikiviä, kivituhkaa tai soraa.


Puistoista paisuntasäiliöitä

Sadeveden päätymistä viemäriin voisi hidastaa johtamalla vesi ensin vaikkapa piha-altaaseen tai lammikkoon. Tällöin siitä ehtii imeytyä ja haihtua osa ennen viemäriä.

-Kukaan ei pihaan tullessa sano, että onpa jumalainen hulevesien hallinta sulla, nämä ovat niin arkisia juttuja, Tahvonen sanoo.

Tahvosen mukaan esimerkiksi puistot nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi kaupunkirakenteessa. Virkistyskäytön lisäksi ne voivat toimia ”putkijärjestelmän paisuntasäiliöinä”.

-Voisi olla jonkinlaisia lillipuistoja, jossa nurmikko toimisi imeytyskenttänä rankkasateilla. Sen ei tarvitsisikaan kuivua hetkessä, vaan se saisi pysyä märkänä picnic-nurmikoita pitempään. Puistoihin voisi myös suunnitella vesialtaita, joihin asuinalueen sadevesiä johdettaisiin tarvittaessa.


Koulutus turvattava

Outi Tahvonen palkittiin muutama viikko sitten Vuoden hortonomi -tunnustuksella. Sen jakaa Hortonomiyhdistys, jossa on noin 500 jäsentä.

-Palkinnot ovat yleensä menneet suoraan työelämässä tai esimerkiksi kuntapuolella työskenteleville ihmisille. Alan kouluttajia on palkittu aika harvoin, ja siksi arvostan tätä erityisesti, Tahvonen sanoo.

Palkinnon perusteluissa kiiteltiin muun muassa Tahvosen aktiivisuutta ja monialaisuutta.

Tahvonen tähdentää sitä, että pienten koulutusalojen kuten hortonomikoulutuksen elinvoimaisuus pitäisi turvata, kun koulutusta uudistetaan.

-Kaupungistumisen myötä alan ammattilaisten tarve kasvaa. Hortonomin työ ei ole sitä, että käyskennellään harava kädessä lappuhaalareissa olkihattu päässä.

Tahvonen näkeekin, että hortonomi voisi toimia kaupunkisuunnittelussa linkkinä, joka yhdistä esimerkiksi insinöörin ja ekologin näkemykset. (HäSa)

Päivän lehti

25.5.2020