Uutiset

Lindqvistin maailma on kovin mustavalkoinen

Olen seuraillut kokoomusnuori Kai Lindqvistin kirjoittelua Hämeenlinnan lehtiin naurunsekaisin tuntein. Vasemmistolaisen ja oikeistolaisen ajatusmaailman yksinkertaistaminen on kyllä hänen kirjoituksissaan viety huippuunsa, samoin vasemmiston mollaaminen.

Voiko maailmaa enää nähdä mustavalkoisemmin? Kaikille on varmasti tullut jo selväksi, että hän vihaa veroja ja köyhiä, mutta Suomihan on vapaa maa ja lähes kaikki ajatukset saa johonkin lehteen.

Voi kyllä olla, että vanhempana alkaa punastuttaa ja ehkä jopa naurattaa omia kirjoituksia lukiessa, kun maailmankuva on ehkä jo päässyt vähän laajenemaan. Hän ei ehkä itse ole ajatellut asiaa, mutta on todennäköisesti jo koko tähänastisen elämänsä nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan hedelmistä ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon ja opintotukien muodossa.

Ei Suomessa ole menestymistä tehty mahdottomaksi, jos kovasti yrittää. Kyllä täälläkin pitkällä koulutuksella ja ahkeruudella varmasti avautuu tie hyvätuloisten joukkoon, mutta loputtoman ahneuden toteuttamista on onneksi rajoitettu, toistaiseksi.

Se Suomessa onkin juuri niin hienoa, että menestymiseen on tarjottu kohtalaiset edellytykset, vaikka ei tulisikaan hyvätuloisesta perheestä. Sitä kun ei voi itse päättää mihin yhteiskuntaluokkaan sattuu syntymään tai mitä elämässä tapahtuu. Voihan vaikka onnettomuuden seurauksena tulla työkyvyttömäksi, vaikka kuinka olisi yrittänyt olla oman onnensa seppä ja tehnyt parhaansa. Sellaisessa tilanteessa tuntuu varmasti mukavalta kun yhteiskunta on tukemassa, niin taloudellisesti kuin muutenkin.

Tosin tässäkin on jo otettu takapakkia, kun esimerkiksi opintotuki ei enää realistisesti riitä elämiseen. Täydellistä yhteiskuntamallia ei toistaiseksi olla keksitty ja tuskin tullaan keksimäänkään.

Nyt kun kummankin äärisuunnan ansiot on nähty eli Lindqvistin kannattama USA:n loppuun viety kapitalismi ja vastaavasti ex-Neuvostoliiton sosialismi, ei näiden kahden ääripään välissä tasapainottelu tunnu huonolta ajatukselta. Varsinkin, jos tuijottaisi välillä muuallekin kuin omaan napaan.

LasseJaakkola