Uutiset

Linja auttaisi kovassa työssä

Vaaleissa oppositio on usein hyökännyt hallitusta vastaan. Keskustalle kanavoituivat jopa raharikkaiden protestiäänet kunnallisvaaleissa 1988. Keskusta voitti eduskuntavaalit vuonna 1991 mainoksilla, joissa kerrottiin ihmisten joutuvan silakanpurijoiksi. Silakatkaan eivät olleet aitoja, mutta kikka puri.

SDP röykytti vuosina 1991-95 porvarihallitusta, joka lamavuosina säästi julkisia menoja. Demarit voittivat vuoden 1992 kunnallisvaalit ja vuoden 1995 eduskuntavaalit. Uudesta hallituksesta putosi pois keskusta, joka ei hyväksynyt SDP:n rajuja menoleikkauksia.

Keskusta arvosteli kaksi eduskuntavaalikautta hallituksen menolinjaa. Se nousi suurimmaksi puolueeksi vuonna 2003, kun puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) hyökkäsi yllättäen hallituksen ulkopolitiikkaa vastaan ja esitteli vaalikeskustelussa salaisia asiakirjoja.

Kunnallisvaaleissa 2004 ei nähty silakoita, ei hyökätty hallitusta vastaan eikä esitelty salaisia asiakirjoja. Suurin oppositiopuolue kokoomus vältti jyrkkää kieltä. Se sai pienen vaalivoiton särkemättä taloa.

SDP ja Vasemmistoliitto esiintyivät punaisissa vaatteissa, mutta piilottivat visusti aatteen. Päivän sana oli turvallisuus. Turvallisuuden ja yhteistyön nimiin liputti myös keskusta.

Vaalien ainoa ideologinen yhteenotto oli SDP:n ja kokoomuksen välillä yksityistämisestä. Puheenjohtaja Paavo Lipponen (sd.) linnoittautui siinäkin muurien taakse ja puolusti kuntien toimintaa. Kokoomus kiisti yksityistämisinnon.

Keskustalle moinen asetelma oli kiusallinen. Se ei halunnut kummankaan puolelle eikä kumpaakaan vastaan. Puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) arvostelikin muita suuria puolueita kiistelystä, jota kunnissa ei esiinny.

Äänestäjille kerrottiin, että asiat ovat kunnissa hyvin. Kesä oli kauniimpi kuin koskaan. Vastauksia ongelmiin ei esitetty eikä tehty uusia avauksia.

Ehkä onkin oikein, että paikallisvaalit eivät peity räikeiden valtakunnallisten teemojen alle. Vaaleissa unohdettiin kuitenkin se, etteivät kotikuntien asiat suju ilman työtä ja uusia avauksia.

Miten kansantalouden varat riittävät nykyiseen menojen kasvuun? Kuka tekee työt, kun 30 prosenttia kuntien väestä lähtee pian eläkkeelle? Suomalaisia varmasti kiinnostavat vastaukset. Niitä ei annettu.

Kunnissa on pikemminkin kaivettu hautoja muun muassa kuntaliitoksille, tiiviille seudulliselle yhteistyölle sekä palvelujen yhteiselle hankinnalle ja järjestämiselle.

Kansa on reiluilla vaaleilla valinnut uudet valtuustot. Valtuutettujen urakkaa helpottaisi, jos vaaleissa olisi kohdattu reippaasti ongelmat.