Uutiset

Linnaleiri on aina kestetty

Hyvinvointi-Suomessa on liikaa kasarmeja, kunnantaloja ja kännykkätehtaita. Kunnantalojen ja kasarmien määrän linjasi maan hallitus, tosin esityksestä on ilmaantunut toisenlaisiakin mielipiteitä. Eilen käynnistyi ennen näkemätön vehkeily tasavallan laillista hallitusta vastaan ja vehkeilijöitä löytyy myös sen sisältä.

Kännykkätehdas ei ole hallituksen asia, vaan Nokian, joka on pari vuosikymmentä paistatellut valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Päätös tuhannen ihmisen irtisanomista ajoitettiin viisaasti vasta presidentinvaalien jälkeen. Älkää salolaiset valittako, saittehan te juuri presidentiksi oman miehenne. Siinä on pikkukaupungille kyllä.

Puolustusvoimien ylläpito maksaa nuppia kohti vuodessa viitisensataa euroa. Sen voi käsittää myös kansallisena henkivakuutuksena, suunnilleen samanhintaisena kuin auton vuotuiset vakuutukset.

Sillä ostetaan rauhallista yöunta, ei tarvitse maate mennessään pelätä heräävänsä aamulla vieraan tankin telaketjujen kolinaan. Viissatasella turvataan myös valtakunnan ilmatilan ja merialueiden loukkaamattomuus.

Samaan rahaan koulutetaan pojannassikoista kelpo miehiä. Armeija on viimeinen paikka, jossa yhteiskunta edes teoriassa saa jonkinlaisen otteen nuorista, myös syrjäytymisvaarassa olevista vempuloista. Aika hyvä saanto viisisatasella.

Kasarmien sulkemisen ohella pitää ohjesäännöin kieltää hölmöt hankinnat. Itä-Saksan kansanarmeijan tankit, prikaatillinen sotarautaa piti ostaa ja kunnostaa vain romutettaviksi.

Sinisilmäiset maailmanparantajat eivät rohjenneet niitä edes myydä, vaikka moni afrikkalainen vapautusarmeija kävisi niillä vallan hyvin päin sortajaansa.

Hämäläisillä on kokemusta armeijan rahoittajana. Jo keskiajalla olimme yhtä suurta linnaleiriä, Hämeen linna kannatti ainespuunsa seudun asukkailla. Kaikki liikenevä työvoima, ruokatarpeet, villat, vuodat ja rohtimet piti kiikuttaa linnaan. Jos käskyä ei noudatettu, niskoittelijan pää oli erityisen löyhässä.

Hakkapeliittojen
aikaan Hauholta koottiin lähetystö kuninkaan luo esittämään helpotuksia Ruotsi-Suomen sotaväen ylläpitoon. Joka pitäjästä piti lähettää vähintään mies ja hevonen suurvallan armeijaan, joka yhdensi Eurooppaa 1600-luvulla kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Se oli juuri se sota, jossa ratsut juotettiin Nevassa ja kostava kalpa vietiin Reinille saakka. Nujakka päättyi Westfalenin rauhaan.

Hauholtakin piti joka vuosi varustaa uusi ratsukko sotaan kaatuneen tilalle. Rasitus oli ankara ja niinpä kuninkaaseen vedottiin, että he voisivat itse joka vuosi tappaa miehen ja hevosen Hauhon kirkolla.

Näin säästyisivät kruunulta rahat ja vaiva viedä Hauholta saakka mies ja hevonen matkojen päähän tapettaviksi ja menetys pitäjäläisille säilyisi ennallaan.

Tällaisten kovien koettelemusten ja historian painolastien jälkeen on oikein ja erityisen kohtuullista, että sotaväen saneeraajan näljäiset näpit pysyvät loitolla Parolannummen panssariprikaatista. Sotilassaapas tallatkoon edelleen nummen kanervaista kamaraa.

Päivän lehti

25.5.2020