Uutiset

Lipponen: Ahtisaari ei voittanut lautaskiistaa

Presidentti Martti Ahtisaari meni Paavo Lipposen mukaan liian pitkälle nöyryyttäessään pääministeri Esko Ahoa (kesk.) juhannuksena 1994 Korfulla, kun Suomi allekirjoitti EY:n jäsenyyssopimuksen.

SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Paavo Lipponen kertoo olleensa järkyttynyt, kun kuuli, että illallispöydässä oli vain yksi lautanen presidentille ja pääministeri joutui järjestämään omaa iltaohjelmaa.

Lipponen kertoo olleensa johdonmukaisesti sitä mieltä, että EY-asiat kuuluvat pääministerille, koska suurin osa EU:ssa käsiteltävistä säädöksistä ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä on sisäpolitiikkaa.

Presidentti Ahtisaari piti kuitenkin kiinni siitä, että on presidentin tehtävä päättää, kuka osallistuu huippukokouksiin. Ahtisaari jätti lausuman perustuslakivaliokunnan asiaa koskevaan linjaukseen.

Lipponen kertoo, että kävi 1994 Ahtisaaren luona Mäntyniemessä kaavailemassa kahden lautasen edustusta.

Ratkaisu ajankohtaisiin edustuskiistoihin löytyisi Lipposen mukaan sovittelemalla valtionelinten kesken niiden välisen kunnioituksen pohjalta. Hän kävi henkilökohtaisesti tapaamassa myös Esko Ahoa Kokkolassa ja antoi tukensa tämän lautaslinjalle.

Lipponen kiistää, että sovitteluratkaisu ja täsmennys, jolla presidentin oikeutta osallistua Eurooppa-neuvoston kokouksiin, olisi ollut Ahtisaaren voitto.

– EU-edustuskiista päättyi Ahtisaaren tappioon, ei ratkaisemattomaan, jollaiseksi Risto Uimonen luonnehti lopputulosta kirjassaan Riisuttu presidentti vuodelta 2002, Lipponen kirjoittaa.

Lipposen mukaan tilanne oli hankala. Oli löydettävä rinnakkaiselo presidentin, hallituksen ja eduskunnan välillä. Lähtökohtana piti hänen mielestään olla se, että pääministerin täytyy olla huippukokouksissa.

– Näin luonnehdin ratkaisua oppositiojohtajana joulukuussa 1994 ja siltä pohjalta asiasta sovittiin presidentin kanssa heti pääministerikauteni alussa. Pääministerin ensisijaisuus oli ollut tavoitteeni, kun se oli selvä, voitiin hyvin sovittaa siihen presidentin osallistuminen huippukokouksiin, Lipponen toteaa.

Käytännössä presidentin ilmoitus osallistumisesta huippukokouksiin annettiin Lipposen kaudella valtioneuvostolle tiedoksi.

Sama käytäntö jatkui presidentti Tarja Halosen kaudella. Asiasta ei juuri hiiskuttu julkisuuteen, mutta kulisseissa edustautumiskiista aiheutui hankaumia. Se näkyi muun muassa mykkäkouluna huippukokouksissa.

Kahden lautasen kiista ratkesi vasta Lissabonin sopimuksen myötä 2009, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) linjasi, että Suomea edustaa EU-huippukokouksissa pääministeri. Ratkaisu oli Haloselle pettymys.

Päivi mainitaan vain kerran

Ex-pääministeri Paavo Lipponen mainitsee vaimonsa Päivi Hertzbergin muistelmissaan vain kerran.

– Työväentalolta lähtiessäni halasin Päivi Hertzbergiä, Lipponen kertoo muistelmiensa loppusivuilla.

SDP sai vuoden 1995 vaaleissa ratkaisevan vaalivoiton, joka avasi Lipposelle pääministerin paikan kahdeksi vaalikaudeksi.

– Paavo on pärjännyt hyvin. Se on merkki siitä, että kansa haluaa muutosta, Herztberg summasi Avun toimittajalle.

Lipposen ja Hertzbergin romanssi herätti aikoinaan suurta kohua, sillä molemmat olivat rakastuessaan vielä tahoillaan naimisissa. Myös pariskunnan 26 vuoden ikäeroa pidettiin suurena.
Vuonna 1995 Lipponen ja Hertzberg olivat jo rakastuneita, mutta romanssi ei ollut julkisesti tiedossa.

Pariskunta oli tutustunut, kun nuori Hertzberg haastatteli Lipposta demarien opiskelijalehteen. Haastattelun päätteeksi tehtiin sinunkaupat. Loppu onkin historiaa.

Myöhemmin pääministeri muutti Jollakseen Hertzbergin ja tämän tyttären kotiin erottuaan ensimmäisestä vaimostaan.

Hertzbergin nimi ilmestyi Lipposen henkilötietoihin valtioneuvoston sivulla avopuolisona marraskuussa 1997. Kihloihin he menivät loppuvuodesta.

Kolmen vuoden kuluttua pikaisesta halauksesta työväentalolla vietettiin pääministerihäitä. Pian saatiin tieto myös syysvauvasta.

Lipposen puoliso, filosofian tohtori Päivi Lipponen on nykyään SDP:n kansanedustaja.

Pariskunnalla on kaksi yhteistä lasta. Kummallakin on lisäksi tyttäret aiemmista liitoistaan.

Polvi paisui jalkapallon kokoiseksi

SDP:n puheenjohtajan eduskuntavaalikampanja vuonna 1995 katkesi Paavo Lipposelta heti alkuunsa sairauslomaan.

Lipponen oli huomannut ensimmäisenä kampanjapäivänä Forssassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa 15. tammikuuta, että jalkaterä oli kipuillut jo aamusta.

– Lahdessa puhetilaisuus onnistui edellisten etappien tapaan, mutta polveen särki niin pahasti, että kykenin juuri ja juuri kävelemään hotelliin parin sadan metrin päähän, Lipponen kirjoittaa.
Iltaa kohti tauti yltyi horkkakohtaukseksi niin, että polvi paisui jalkapallon kokoiseksi. Lipponen ajelutti itsensä takaisin Helsinkiin ja sairaalaan.

Diakonissalaitoksella Helsingissä Lipponen sai kuulla kauhukertomuksia siitä, miten kihdin takia myrkytystilaan mennyt polvi voi pakottaa jalan amputointiin polven yläpuolelta.

Media ihmetteli, missä Lipponen piileksii. Hän oli sairauslomalla kaksi viikkoa ja palasi julkisuuteen ja kampanjoimaan tammikuun lopussa.

Lipponen liikkui jalkavaivojen takia kainalosauvoilla myös Lappeenrannan puoluekokouksessa 1990.

Lipposella oli ajoittain terveysongelmia myös pääministerikaudellaan.

Kesällä 1996 hän joutui jäämään pois EU-huippukokouksesta munuaiskivikohtauksen takia.
Myöhemmin syksyllä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa hän joutui käymään kesken kaiken sairaalassa rytmihäiriöiden takia. Asiasta nousi iso mediakohu.

Toisella kertaa Lipponen joutui jäämään huippukokouksesta pois vatsainfektion takia.

Koivistokin otti nokoset

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ei ole ainoa korkea viskaali, joka tarvitsee päiväunet. 

Paavo Lipposen muistelmat paljastavat, että pääministeri Mauno Koivistolla (1979–1982) oli tapana ottaa lounaan jälkeen vartin nokoset pääministerin lepohuoneessa.

Koivisto yksinkertaisti ja raitisti valtioneuvoston kanslian ja ministeritapaamisten tarjoilua.
Valtioneuvoston ruokalan ministerikabinetissa oli tarjolla vain raittiusjuomia. Valtioneuvoston ruokalassa puolestaan lopetettiin pöytiin tarjoilu ja siirryttiin buffepöytiin.

Hallituksen iltakoulussa kenraalikuvernöörin työhuonetta hallinnut drinkkikärry siirtyi vähin äänin pois.

– Ilmeisesti nuukan Koiviston määräyksestä, Lipponen päättelee.

Ministeriviinan käyttö ja ilmainen viina erilaisilla vastaanotoilla koitui Lipposen mukaan tuohon aikaan monelle kohtaloksi.

– Ryyppäämiskulttuurista ei ole vieläkään päästy täysin eroon, hän toteaa.

Naljaileva heitto lopetti jatko-opinnot

Suureksi pettymyksekseen Paavo Lipponen tippui eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa ja hävisi myös puoluesihteerikilvan.

Koettelemusten jälkeen hän halusi ladata itseään henkisesti parempaan kuntoon ja päätti jatkaa opintojaan.

Lipponen suoritti aiemmin kesken jääneen sosiaalipsykologian sivulaudaturin. Jatko-opinnot mielessään hän osallistui lisensiaattiseminaariin syksyllä 1987.

Naljaileva heitto lopetti opinnot kuitenkin lyhyeen.

Lipponen kuuli, miten toisen seminaarin vetäjä professori Tuomo Martikainen totesi ikävään tapaan jatko-opiskelijoista.

– Tänne ne tulevat, kun eivät pärjää politiikassa.

Lipponen veti herneen nenään.

– Vai niin, ajattelin, pitäkää seminaarinne! Kävelin ulos, palaamatta enää opiskelijana yliopistolle, Lipponen tilittää.

Lipposelle tuli kymmenen vuotta myöhemmin tilaisuus muistuttaa asiasta, kun hän piti pääministerinä juhlapuheen Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen 40-vuotisseminaarissa.

Jään yli Ruotsiin

Tiiviin pohjoismaisen yhteistyön kannattajana Paavo Lipponen otti ensituntuman Ruotsiin kaksivuotiaana.

– Kävelin yksin ja omin jaloin Pellosta Tornionjoen jään yli Ruotsin puolelle, Lipponen kertoo.

Ensimatka jäi lyhyeksi, sillä äiti tavoitti lapsen tunnin kuluttua. Sodan aikana 1944-45 Lipponen oli evakossa Ruotsin puolella.

– Meistä pidettiin hyvää huolta, hän kertoo.

Aivan yhtä hyvä vastaanotto ei ollut myöhemmin, kun sosialidemokraatit yrittivät parantaa ruotsinsuomalaisten kieliasemaa Ruotsissa.

Ruotsissa vallitsi tiukka sulauttamisen politiikka, johon ei sopinut suomen kielen opettaminen kouluissa.

Pohjoismaisen yhteistyön merkeissä Lipponen ehdotti neuvostolle yhteistä logoa, joka toteutettiin. (LM-HäSa)

Asiasanat