Lisää laatua vanhusten laitoshoitoon

 

Luin viime viikolla lehdestä iloisen uutisen, että SDP:n eduskuntaryhmä tukee peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) esitystä sitovasta henkilöstömitoituksesta vanhusten laitoshoitoon. Molemmat oppositiopuolueet sekä hallituspuolueista ainakin kd ja vasemmisto ovat antaneet myös täyden tuen Sdp:n esitykselle. Ryhmän mukaan vanhustenhoidon epäkohdat on korjattava välittömästi ja sitovat henkilöstömitoitukset on otettava käyttöön jo ensi kesänä.
 
Tässä kohtaa koen sydämessäni suuren lämmön tunteen. Tarvittavat määrärahat on ryhmän mukaan turvattava hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla. Minusta hallituspuolueen kannanotto vanhusten arvokkaan elämän puolesta on todella rohkea esitys. Tässä tapauksessa olisi hyvää unohtaa poliittinen vääntö ja yksimielisesti taistella asialle budjettiriihessä rahaa.
 
Omasta kokemuksesta tiedän, että laitoksissa ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Riittävän ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökuntaa on todella tärkeä vanhusten kannalta. Jokainen meistä haluaa ja toivoo onnellista ja hyvää elämää loppuun asti onpa sitten kotona tai vanhainkodissa. Vanhusten onnellisen ja hyvän elämän toteuttamiseen tarvitaan hyväntuulisia ja energisiä hoitajia omaisten lisäksi. Henkilöstön riittämättömyys aiheuttaa laitoksissa liikaa kiirettä. 
 
Tällä hetkellä vanhustenhoitohenkilöstön suositus on riittämätön ja se sisältää koko henkilökunnan eikä pelkästään hoitohenkilökuntaa. Kun osastolla on vaikka 13 dementoitunutta vanhusta, jotka tarvitsevat kaikissa arjen asioissa täysin hoitajien apua ja osastolla käytännössä on vain 2,5 hoitajaa eli yksi hoitaja työskentelee samaan aikaan myös toisella osastolla, voimme ymmärtää että kahden ihmisten työpanos ei todella ole tarpeeksi. 
 
Vanhustenhoidon kohtaamisessa keskustelun ja kosketuksen pitäisi kuulua yhteen. Onko tähän enää aikaa vanhainkodissa tehokkuusvaatimusten ja säästöjen puristuksessa? Hoidettavia pitää kohdella inhimillisinä olentoina ja hoitaa lämpimin käsin. Hyvän hoitamisen kulttuuriin eivät sovi nopeus, tehokkuus ja tulosvaatimukset.
 
On hyväksyttävä se tosi asiaa, että vanhustenhoito maksaa mutta jos yhteiskunta ei pysty pitämään huolta vanhuksista ja sairaista, se ei ole hyvä yhteiskunta. Tällä hetkellä laitoshoidossa työskentelevä helkilöstö ovat hyvin huolissaan omasta jaksamisestaan ja hälyttävän suuri osa epäilee vaihtavansa työpaikkaansa kahden vuoden sisällä Superin tekemän selvityksen perusteella.
 
Jos nykyinen henkilöstö on uupunut työtaakkansa alle jo nykyisillä asiakasmäärällä, miten selvitään tulevaisuudessa, kun vanhusten määrä entisestään kasvaa. Juuri tämän takia toivoisin, että tulevassa vanhuslaissa toteutuisi sitova hoitohenkilöstömitoitus.
 
Rakastakaa toisianne, mukavaa loppukesää!