Uutiset

Lisäainekammo hipoo hysteriaa

Suomalaista ruokakeskustelua on jo pitkään vaivannut sensaatiohakuisuus. Ruokaketjun moraali on saatettu ajoin hyvin kyseenalaiseksi. Eläinaktivistit ovat toimittaneet television ajankohtaislähetyksiin salaa kuvattuja otoksia eläinsuojista, kuolleista tai sairaista eläimistä. Kuvat ovat tietenkin olleet raflaavia, mutta ne eivät missään nimessä valaise koko totuutta suomalaisesta kotieläintaloudesta. Väärinkäytöksiä ei silti pidä missään oloissa sallia ja lainsäädäntöä sekä valvontaa onkin kiristetty.

Kun kohina kotieläinten oloista hiukan laantui, viime viikkoina on oikein olan takaa hutkittu ja siunailtu elintarvikkeiden sisältämien lisäaineiden määrää. Kaupoissa myytävät valmisruokatuotteet, mutta myös kouluruoka on nostettu tikun nokkaan. Helsingissä on perustettu jopa kouluvanhempien yhteisö taistelemaan lisäaineiden käytön lopettamiseksi kaupungin kustantamassa laitosruokailussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Marianne Prasad sanookin maanantain Hämeen Sanomissa, että lisäainehysteria on karannut jo käsistä. Hänen mielestään valinta siitä, mitä lautaselleen ottaa, on viime kädessä ihmisten itsensä. Tutkija luottaa, eikä ollenkaan perusteitta, suomalaiseen viranomaisvalvontaan ja myös elintarviketeollisuuteen.

Tavallinen laitosruoka sekä teolliset elintarvikkeet sisältävät monia sellaisia lisäaineita, joita kotona alusta pitäen valmistettava ravinto ei sisällä.

Teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden on oltava säilyvyydeltään kotiruokaa parempaa. Niiden pitää kestää pakkaamista, varastointia ja kuljetusta. Lisäaineilla parannetaan myös niiden makua, ulkonäköä ja rakennetta. Ilman natriumnitriittiä makkarakin olisi keitetyn lihan väristä harmaata, ei kovin maittavan näköistä massaa.

Joillekin on ollut suuri uutinen, jopa järkytys, että lihajalosteissa käytetään kamaraa tai sisäelimiä. Järkytystä ei lievennä yhtään se, että niitä on käytetty aina eivätkä mitkään säädökset sitä edes kiellä.

Lisäaineita ei juuri käytetä perusteettomasti. Suomalaisesta kouluruuasta ei kukaan ole vakavasti sairastunut, pienet ja paikalliset ruokamyrkytystapaukset ovat tuiki harvinaisia. Vähätkin epidemian alut on jäljitetty nopeasti ja virheet on korjattu.

Tavallinen kuluttaja voi radikaalisti vähentää lisäaineiden saantia valmistamalla ruokansa itse. Tosin kiireinen elämänmuoto ja valmisruuan helppous houkuttavat enemmän kuin pieni vaivannäkö.

Lisäaineeton, kotona valmistettu ruoka sopii hyvin myös niille, jotka valittelevat ruuan kalleutta. Ideoista ja ohjeista ei toden totta ole puutetta, sillä tiedotusvälineissä ruokajutut ja -ohjelmat ovat suosituimmasta päästä. Illan mittaan televisiosta tulee vähintään puolenkymmentä kokkiohjelmaa. Kotona tehty ruoka on paitsi edullista ja terveellistä, nyt myös erittäin trendikästä. Uusavuttomuuteen ei ole pakko alistua.