Uutiset

Lisätyt miljoonat eivät näy kotoutumiskoulutuksen jonoissa

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen määrärahoja on lisätty miljoonilla euroilla, mutta toistaiseksi se ei ole näkynyt koulutukseen pääsyn odotusajoissa.

Kotoutumiskoulutus on ensimmäisiä etappeja maahanmuuttajan kiinnittymisessä uuteen kotimaahan.

Tilanne tunnustetaan hallituksen maahanmuuttopoliittisessa selonteossa, joka hallituksen on määrä hyväksyä ensi viikolla. Sen jälkeen kansanedustajat pääsevät käsittelemään selontekoa.

Keskimäärin maahanmuuttaja joutuu odottamaan edelleen 4,5 kuukautta ennen kuin hän pääsee kotoutumiskoulutukseen.

Lyhimmillään keskimääräiset odotusajat ovat Hämeen TE-toimistossa, noin 2,5 kuukautta. Pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajia on eniten, odotusaika on keskimäärin puoli vuotta. Pisimmän ja lyhimmän odotusajan välillä on suuria eroja.

Pienemmillä paikkakunnilla odotusaikoja on ajoittain pidentänyt se, ettei sopivia opetusryhmiä ole saatu kasaan.

Työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen on tälle vuodelle varattu yhteensä 52 miljoonaa euroa. Se on 6,6 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna ja reilut 18 miljoonaa enemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

Selonteossa todetaan, että lisäeuroilla on pystytty estämään vain jonojen pidentyminen. Odotusajat koulutukseen ovat yhtä pitkät kuin vuonna 2011.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tavoitteena on odotusaikojen painaminen alaspäin. Hänestä kohtuullinen odotus olisi kahdesta kolmeen kuukautta.

Maahanmuuttaja voi hakea työtä ilman kotoutumiskoulutustakin, mutta Stenman muistuttaa, että koulutus on useimmille edellytys riittävän kielitaidon saavuttamiseksi. Työnhaun viivästyminen ei ole ainoa odottamisen varjopuoli.

– On selvää, että maahanmuuttajan motivaatio opintoihin on kova kotoutumisen alkuvaiheessa, Stenman sanoo.

Miksi kotouttamiseen lisätyt miljoonat eivät näy jonoissa?

Stenman muistuttaa, että pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut patoutunutta tarvetta koulutukseen. Sitä on nyt päästy purkamaan.

Lisärahalla maahanmuuttajille on myös pystytty tarjoamaan aiempaa räätälöidympää ja monipuolisempaa koulutusta. Kotoutumiskoulutukseen on esimerkiksi yhdistetty ammatillista koulutusta.

– Määrärahalisäys tälle vuodelle on tuntuva. Sen pitäisi purra nyt odotusaikoihinkin, Stenman arvioi.

Maahanmuuttopoliittisessa selonteossa todetaan, että kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Seurannan puute vaikeuttaa myös koulutuksen laadun valvontaa.

Selontekoon kerättyjen tietojen mukaan noin puolet opiskelijoista saavuttaa koulutuksessa auttavan suomen tai ruotsin kielen tason, siis sellaisen minimitason, jolla voi pärjätä joissakin työtehtävissä.

Vähintään noin viidennes saavuttaa niin hyvän kielitason kuin koulutuksen tavoitteeksi on asetettu.

Selonteossa arvioidaan, että tavoite on suhteellisen lyhyelle koulutukselle korkea. Yli puolet kotoutumiskoulutukseen tulevista maahanmuuttajista aloittaa suomen tai ruotsin opinnot tasolta nolla.

Stenman muistuttaa, ettei maahanmuuttajien kielen opiskelu pääty kotoutumiskoulutukseen, ja että sen rinnalla maahanmuuttaja voi opiskella esimerkiksi alansa ammattisanastoa.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus voi olla myös omaehtoista opiskelua.

Selonteon mukaan pitkät odotusajat ovat kasvattaneet omaehtoisen opiskelun suosiota erityisesti Uudellamaalla. (LM–HäSa)

Pakistanista kotoisin oleva Basharat Ur Rehman jonotti TE-toimiston kautta paikkaa suomen kielen opetukseen puoli vuotta.

Myös hänen Helsingin alueella asuvat ystävänsä ovat joutuneet odottamaan vähintään neljä kuukautta.

– Etelä-Suomessa odotusajat ovat mielestäni hyvin pitkiä. Tiedän, että pohjoisemmassa koulutukseen voi päästä melkein heti, Rehman sanoo.

Suomeen Rehman tuli vuonna 2011 opiskelua varten. Hän opiskeli tietokoneinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa englanniksi, ja harjoittelee nyt pienessä helsinkiläisessä yrityksessä.

Omatoimisesti suomen kieltä opiskellut Rehman on nyt kotoutumiskoulutusta järjestävän oppilaitos Axxellin edistyneiden puhujien koulutuksessa Espoossa. Rehman pitää koulutusta suurena apuna.

– Yksin opetellessani huomaan, kuinka paljon kielessä on vaikeaa opittavaa.

Rehmanin ryhmää opettava Tiia Ylhäinen-Holstila sanoo, että maahanmuuttajan pääsy koulutukseen voi olla hidasta, jos muut omat asiat eivät ole järjestyksessä.

– Eräskin opiskelija oli tulossa kurssille niin myöhään, ettei siitä olisi ollut enää hyötyä. Hän sanoi jonottaneensa paikkaa vuoden, Ylhäinen-Holstila kertoo. (LM–HäSa)

Rehman aloitti suomen opiskelun yksin

Asiasanat