fbpx
Uutiset

Lohi elpyi pyyntiä rajoittamalla

Yksi kotimainen kalalaji on saatu pelastettua elinvoimaiseksi kalastusta rajoittamalla. Kyse on luonnonlohesta.

– Näinhän se on. Tämä koskee erityisesti Perämeren luonnonlohikantoja. Liikakalastuksesta on pitkälti päästy eroon, jos ei ihan kokonaan, vahvistaa Luonnonvarakeskus Luken tutkija Atso Romakkaniemi.

Itämeren lohikannat romahtivat, kun niiden kutujoet valjastettiin vesivoiman tuotantoon sotien jälkeen.

Vapaiksi jääneisiin jokiin kuteviin lohikantoihin kohdistui ankara pyyntipaine. Lisäksi luonnonloheen iski 1980- ja 1990-luvulla M74-oireyhtymänä tunnettu lisääntymishäiriö.

LUONNONLOHI elvytettiin poikasten istutuksilla ja vähentämällä kalastusta vaihe vaiheelta yli 20 vuoden ajan.

Kun lohisaaliit avomerellä ovat pienentyneet, jäljellä oleviin kutujokiin on päässyt enemmän kaloja ja lohen poikastuotanto on kasvanut.

Myös ympäristötekijöistä johtunut lohen lisääntymishäiriö on hellittänyt.

– Nykyisellä kalastuspaineella Perämeren luonnonlohikannat saavuttavat pian kaikki hyvän tilan. Etelämpänä osa kannoista on edelleen hyvin huonossa hapessa, Romakkaniemi sanoo.

– Ammattikalastajille vuodet ovat olleet vaikeita, kertoo Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Tapio Kangas.

– Moni on lopettanut, koska lohi on täällä tärkeimpiä saaliskaloja. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän on korvaavaa lajistoa.

KALASTAJIEN ahdinkoa pahentavat hyljevahingot ja epätasa-arvoinen kalastussääntely.

Lohen kalastus perustuu nykyisin aikarajoihin, jolloin etelän kalastajat voivat aloittaa pyynnin ensin ja pohjoisen kalastajat viimeisenä.

– Pohjoisimman Perämeren pyynti alkaa vasta juhannuksen jälkeen. Markkinat ovat silloin jo tukossa lohesta. Itämeren villin lohen hinta laskee ajoittain jopa Norjasta tuotua kasvatuskalaa alemmaksi, Kangas kritisoi.

Kankaan mukaan tilanne helpottuisi, jos lohen pyynnissä siirryttäisiin kalastajien henkilökohtaisiin kiintiöihin. Silloin myös lohikantojen säätely onnistuisi nykyistä tarkemmin.

Asiasanat

Menot