Kolumnit Uutiset

Lomailulla plussaa viivan alle

Voiko loma koskaan olla liian pitkä? Voi, ainakin tutkijan ja usein työnantajankin mielestä.

Tampereen yliopiston tutkija Jessica de Bloom on murtamassa myyttiä vähintään kolmen viikon yhtämittaisesta lomasta. Tutkimusryhmän Hollannissa tekemää lomatutkimusten sarjaa voidaan käyttää perustelemaan usean lyhyen loman etuja verrattuna yhteen pitkään.

Jos hollantilaiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin me suomalaiset, lomalla päästään irti töistä heti parin ensimmäisen päivän aikana ja kahdeksan päivän kuluttua alkaa todellinen lomafiilis. Tutulta kuulostaa myös, että lomalta palattua jo viikon kuluttua työt ovat imaisseet niin mukanaan, ettei lomaa enää edes muista.

Jessica de Bloom sekoitti Ruotsin valtakunnanrauhaa, kun työntekijäjärjestöt säikähtivät, että lomia lähdetään tutkimuksen nojalla lyhentämään. Suomessa ei vielä ole avattu keskustelua lomien pituudesta, mutta aihe roikkuu ilmassa. Arkilomapyhien siirtoa viikonloppuun selvitellään jo erityisessä työryhmässä.

Tuskin kovin moni palkkatyöläinen haluaa keskittää kaikki lomansa yhteen pitkään kesälomaan. Työvuosien karttuessa kasvaa myös halu jättää viikko tai kaksi syksyyn ja kevääseen talvilomaviikon lisäksi.

Luonto on siis ajanut palkannauttijan puuhun eli pätkimään lomaa pienempiin osiin juuri, kuten Jessica de Bloomin tuore tutkimuskin suosittelee.

Suomalaisten työviikkoa väitetään helposti eurooppalaisittain lyhyeksi ja lomia pitkiksi. EU-alueen lomien pituuksista on julkistettu EU-maiden työoloista tietoa keräävän Eurofoundin vertailu, jossa suomalaisten vapaa-aikasaldo sijoittuu lähemmäs keskivertoa kuin kärkeä. Vertailussa on laskettu työntekijän lomien ja kaikkien juhlapäivien yhteismäärä.

Suomalaisilla vapaata on keskimäärin 35 päivää eli 262,5 tuntia vuodessa. Töitä tehdään 1687 tuntia, saman verran kuin Norjassa.

Työpöydän ääressä hellesäällä pakertava kadehtikoon ranskalaisia ja saksalaisia, sillä he ovat onnistuneet neuvottelemaan peräti 40 vapaapäivää. Suurin syy kateuteen lienee belgialaisilla, sillä he viettävät vain 29 vapaapäivää.

Norjalaiset ja suomalaiset tekevät vuodessa töitä vain hieman enemmän kuin EU:n 15 perusmaan kansalaiset, jotka työskentelevät 1678 tuntia. EU28-maiden kansalaiset ovat töissä 1711 ja uusien, vuoden 2004 jälkeen liittyneiden EU-maiden 1819 tuntia vuodessa.

Jos kansantalous riippuu tehtyjen työtuntien määrästä ja lomien pituudesta, Saksan ja Ranskan pitäisi olla kuralla. Vastaavasti Virossa (samoin kuin Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa) talouden pitäisi kukoistaa, sillä työntekijöillä on vuotuista vapaata 30 päivää ja työtunteja 1840.

Vapaa-aika näyttää kasvattavan talouden tuottavuutta!

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic