Uutiset

Lööpit kuuluvat sankareille ja konnille

Tutkimus: Iltapäivälehtien mainosotsikot ovat moraalinvartijoita.

Tavallisella kaduntallaajalla ei ole asiaa iltapäivälehtien keltaisiin lööppeihin, ellei hänelle tapahdu jotain todella dramaattista tai traagista.

Lööppien välittämää maailmankuvaa sosiologian pro gradu -työhönsä tutkineen yhteiskuntatieteiden maisterin Pauliina Leinosen mukaan lööppien maailma on traaginen ja dramaattinen, mutta myös hyvin kansanomainen.

-Itse uutiset eivät kuuluneet tutkimukseen, vaan minua kiinnosti nimenomaan se, millaisen kuvan lööppien lyhyet tekstit maailmasta antavat, Pauliina Leinonen kertoo.

Leinosen aineisto, eli lööpit, oli vuodelta 2003, mutta maailma on lööppien perusteella muuttunut vain vähän.

-Matti Nykänen, Tony Halme ja Hjallis Harkimon naissuhteet olivat silloin lööpeissä ja niin ne ovat edelleenkin.

Onni Hjalliksen kanssa kukoistaa taas!

Hämeen Sanomien toimittajana työskentelevän Leinosen mukaan rakkaus on lööppienkin maailmassa iso asia ja sitä sivuaa suurin osa lööpeistä. Julkkiksen suhteen alun ja eron loppuselvittelyn välille voi hyvin mahtua kymmeniä lööppejä. Tai satoja, kuten Nykästen tapauksessa.

Toinen lööppien sankari oli Tony Halme, jonka julkisuuskuva teki tutkimusjakson aikana vuoristoratamaisia nousuja ja laskuja.

-Alussa Halme oli lööpeissä sankari ja raavas kansanmies liian hienossa paikassa. Sitten tuli ampumavälikohtaus, jota seurasi dramaattinen selviytymiskamppailu ja uskoontulo, jossa paha fyysisyys sai tehdä tilaa hengellisyydelle. Lopulta Halme palasi tuhlaajapoikana takaisin eduskuntaan.

Kirkkoherra rusikoi rehtorin kapakan wc:ssä

Iltapäivälehdet ovat Leinosen mukaan ottaneet roolin moraalinvartijoina, ja ne pitävät yllä kuvaa ihanteellisesta maailmasta. Yhteiskunnan tukipilarien hairahdukset rooleistaan nostetaan herkästi esiin.

-Väärintekijät nostetaan varoittavaksi esimerkiksi muille. Opettajat tai lääkärit eivät koskaan pääse lööppeihin vaan he nimenomaan joutuvat niihin, jos lipeävät kaidalta polultaan, Leinonen sanoo.

Poliitikkoja lööpit käsittelevät kovakouraisesti. Lööppien eduskunta vertautuu lähinnä kouluun, jossa kiusaajat, kiusatut ja mallioppilaat leikkivät veronmaksajien rahoilla. Päätöksenteolla ei päästä otsikoihin. Lööppien kansanedustajat lunttaavat, lintsaavat, kinaavat juhlapuvuista ja jopa varastelevat toistensa meikkejä.

-Vain sairastuessaan, rakastuessaan ja erotessaan kansanedustaja saa hieman sympatiaa.

Leinosen tutkimukseen osui vain yksi aidosti positiivinen lööppi poliitikosta, kun ministeri pelasti koiran.

-Lööpeistä paistaa selvästi läpi sellainen sanoma, että meille pitäisi saada paremmat päättäjät.

Mies sahasi vaimonsa kahtia

Viime talvena virinnyt keskustelu lööppien sopimattomuudesta lasten silmille ei innosta Pauliina Leinosta. Hänen mielestään kieltolinjalle ei pitäisi lähteä, sillä mainosmaisesta esillepanostaan huolimatta lööpit ovat journalismia.

-Itse olen ihan pennusta lähtien lukenut iltapäivälehtiä ja kenties jotain Jammu-setää lukuun ottamatta sieltä pystyi suodattamaan pois ne pelottavat asiat. Lapsia ei voi suojella kaikelta maailman pahalta.

Enemmän Leinosta huolestuttaa se, että lööppien virheitä ei yleensä oikaista mitenkään. Siksi asioista tai henkilöistä voi jäädä julkisuuteen vääristynyt kuva.

Leinonen on kuitenkin tyytyväinen siitä, että vaikka lööppien otsikoista vain alle viisi prosenttia on perinteisten uutiskriteerien mukaisia ”kovia uutisia”, on Suomessa pysytty silti asialinjalla.

-Täällä ei onneksi kirjoiteta jostain Hillary Clintonin synnyttämästä ufo-vauvasta, kuten pahimmissa amerikkalaisissa tabloideissa.

Tämän jutun väliotsikot ovat lainauksia lööpeistä. (HäSa)