Uutiset

Löysänpuoleisia vero-ohjelmia

Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n verolinjat on julkistettu, neljäntenä puolueena suurten puolueiden joukkoon tunkeva perussuomalaiset julkistavat vero-ohjelmansa tällä viikolla.

Oppositiosta hallituspolitiikkaa vastaan hyökkäävä SDP julistaa hoitavansa valtiontalouden kuntoon vaalikaudessa.

Sosiaalidemokraattien vaalilupauksessa ei ole sinänsä ihmettelemistä, sillä aivan samaan tähtäävät myös keskusta ja kokoomus, ja varmasti kaikki vastuulliset puolueet.

Kysymys on lopulta ainoastaan tästä: miten valtiontalous vakautetaan, liian suuret menot ja liian pienet tulot saadaan seuraavan neljän vuoden kuluessa tasapainoon.

Kaikki puolueet perustavat verolinjansa – ja samalla talouspolitiikkansa – talouskasvun varaan. Ilmaisu vaihtelee, yhteinen piirre on kasvun voiman yliarviointi. Erityisen paljon kasvulta odottaa hedelmiä keskusta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman varoittaa puolueita kasvuun kohdistuvista unista. Korkman ei ole ainoa talouden huippuasiantuntija, joka korostaa, ettei valtiontaloutta voi tervehdyttää menoja leikkaamatta.

Pohjoismainen hyvinvointi voidaan turvata vain kovilla ratkaisuilla, viestittää Korkman.

Kolmen suuren puolueen vero-ohjelmissa on yksi yhteinen punainen lanka. Se on vaatimus, ettei palkkatulon verotusta pidä kiristää. Tämä lähtökohta luo pohjaa hallitusneuvotteluille.

Toive ei välttämättä toteudu, sillä palkkatyön verotus kiristyy, jos ei taulukoihin tehdä inflaatiotarkistuksia. Onko tämä mahdollista, sitä sopii epäillä. Kokoomus ajaa vieläpä työn verotuksen keventämistä, mutta jäänee kantoineen yksin.

Kun SDP torjuu valtion lisävelan ottamisen, ovat suurimman oppositiopuolueen kortit vähissä. Pääomatulon verotuksen tiukennukset eivät tuo missään tapauksessa valtion kassaan riittävästi lisää euroja.

Katseet kääntyvät arvonlisäveroon, jonka kiritystä SDP vastustaa – tosin puolue ei pidä sitä hallitusneuvotteluiden kynnyskysymyksenä.

Näköpiirissä on arvonlisäverotuksen tiukennus prosenttiyksiköllä tai kahdella. Tästäkin ratkaisusta löytynee – ehkä jopa helposti – yhteisymmärrys hallitusta kasattaessa.

Huhtikuun eduskuntavaalien veropolitiikan kirosanaksi on nostettu tasavero ja sitä kohti kulkeminen. Tasaveroa vastaan ovat SDP ja keskusta, kokoomus tuomitsee sen näyttävässä lehti-ilmoituksessa.

SDP ruokkii käsitystä, että pääomatulojen veronkiristys torjuisi liikkeen kohti tasaveroa. Tosiasiassa vaikutusta voisi kuvata tuskin edes kevyeksi jarrutukseksi.

Suomi on siirtynyt hitaasti kohti tasaverotusta ja tällä hetkellä kaikista kerätyistä veroista noin 90 prosenttia on tasaveroa. Tässä ei ole ihmettelemistä, sillä arvonlisäveron tuoton osuus on kasvanut maassa, jossa on lopulta vain kaksi puhdasta progressiivista veroa: valtion ansiotulovero sekä perintö- ja lahjavero.