Uutiset

Löytyisikö lampaista työnantaja?

 

Byar Reh, 36, rapsuttelee suomenlampaita torniolaisen Petri Leinosen lampolassa.

– Nämä lampaat saavat kolmen viikon päästä pieniä lampaita, isäntä kertoo rauhallisesti.

Burmasta kolme vuotta sitten pakolaiseksi tullutta Rehiä auttaa, jos juttukaveri puhuu selkokieltä. Reh pahoittelee, ettei osaa suomea hyvin. Hänen kouluikäiset lapsensa kuulemma oppivat kieltä paljon nopeammin.

Reh kertoo, ettei itse käynyt lapsena koulua, vaan hän hoiti sisaruksiaan ja teki maatöitä.

– Riisiä ja lehmiä, ei lampaita.

KEMISSÄ ASUVA Reh pääsi tutustumaan lammastilaan ystäväkumminsa Heikki Lääkkölän avulla.

Ystäväkummit ovat osa Kemin kaupungin työelämävalmennusta maahanmuuttajille. Kummit ideoitiin, koska usein maahanmuuttajilla ei ole yhtään valtaväestöön kuuluvaa tuttavaa.

Kummeilta voi kysellä neuvoja luottamuksellisesti. Naisille on nais- ja miehille mieskummit.

– Ettei olisi mitään asiaa, josta kummin kanssa ei voisi puhua, perustelee hankepäällikkö Virpi Portimo.

Maahanmuuttajat olisi tärkeää saada töihin, jotta he kotoutuisivat, eikä heidän lisääntyvään joukkoonsa pesiytyisi köyhyyttä ja muita ongelmia.

Käytännössä uudet suomalaiset jäävät kuitenkin työmarkkinoilla valtaväestön jalkoihin. Yleisin syy on kielitaito, mutta maahanmuuttajien tausta ja osaaminen vaihtelevat muutenkin rajusti.

Vaikeimmin työllistyville on etsittävä yksilöllisiä polkuja työelämään. Kemin kaupungin maahanmuuttajakoulutuksessa tätä varten suunniteltiin Virpi Portimon vetämä Valmiudet kuntoon –hanke. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin ystäväkummeja.

– Meidän vastauksemme on kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja alueen erityispiirteiden huomioiminen. Kuorimme opiskelijoiden elämän eri osa-alueita kuin sipulia ja etsimme asioita, jotka estävät työllistymistä, Portimo selittää.

MAAHANMUUTTAJAT käyvät yleensä työelämään välityömarkkinoiden kautta. Kemissä uskotaan, että heille löytyy töitä sosiaali- ja terveysalalta sekä metsätaloudesta. Näille aloille aletaan tänä keväänä perehdyttää kymmeniä työttömiä maahanmuuttajia muutaman kuukauden koulutuksella.

– Toiveena on, että opiskelijat voisivat sen jälkeen tehdä vaikka henkilökohtaisen avustajan töitä tai kodinhoitoa. Esimerkiksi omaishoitajat tarvitsevat sijaisia, Portimo sanoo.

Metsätalouspuolella opiskellaan muun muassa ensiapu- ja työturvallisuuskortti, taimikonhoitoa ja puunkaatoa.

– Ihan kunnon metsätyötä siis, Portimo kuvailee.

Myöhemmin seuraa osuustoimintakoulutusta, jotta opiskelijoiden kyky muokata itselleen työpaikka silpputöistä paranisi.

ENTÄS NE LAMPAAT, olisiko maatiloilla tarvetta työntekijöille?

– Uskon niin. Tilakoot kasvavat ja ulkopuolista työvoimaa tarvitaan. Etelä-Suomessa se on jo suureksi osaksi virolaista, Petri Leinonen vastaa.