Uutiset

Luennot ovat tehoton tapa opiskella

Taloustieteiden maisteri puuttui kasvatustieteelliseen keskusteluun (HäSa 16.5.) osoittamalla tutkimustuntemustaan. Kirjoittaja toi keskusteluun Eysenckin vuonna 1976 suomeksi julkaistun teoksen tuloksia.

Kyseinen psykologi oli tutkinut vuonna 1958 syntyneiden lasten oppimistuloksia eri kokoisissa ryhmissä, johtopäätös oli että lapsi oppii paremmin isossa ryhmässä.

Taloustieteilijältä jäi huomioimatta eräs seikka. Me perusopetuksen opettajat opetamme 1990-luvulla syntyneitä lapsia, joiden vanhemmat eivät välttämättä olleet itsekään syntyneet 1950-luvulla. Niinpä kokonainen kulttuuri on muuttunut, lapset eivät ole tänä päivänä sellaisia kuin Eysenckin tutkimuksen aikaan.

Myös opetusmenetelmät ovat muuttuneet. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan luennointi on tehoton tapa opiskella. Eräs oppilas miettikin, kuinka hyviä tuloksia vanha luennoiva kansakoulu sai aikaan verrattuna nykyiseen?

Nykyisten menetelmien aikana Suomi on maailman kärkimaita oppimistuloksissa ja yli puolet ikäluokasta siirtyy lukioon. Nykyiset menetelmät ovat kuitenkin sellaisia, että niiden tehokkuus riippuu myös ryhmän koosta. Opettaja ei ole pelkkä tiedon antaja, pikemminkin ryhmänjohtaja. Hän pyrkii ohjaamaan oppilaat oikean tiedon suuntaan.

Jos nykylapset olisi kasvatettu huomaamattomiksi ja hiljaisiksi jo kotikasvatuksessa, niin kyllä me opettajat pitäisimme heille luentoja ja kaataisimme heille oppia päähän. Valitettavasti lapset ovat nykyään ihmisiä, joiden kanssa menee aikaa niin keskusteluun kuin kurinpitoonkin.

Mikäli oppilaiden määrä on liian suuri, ei oppimistavoitteeseen päästä. Tosiasia on, että suuressa ryhmässä osa lapsista jää ajoittain vaille opettajan huomiota.

Koulun tavoitteiden kannalta on epäreilua, että opettajana opin ensimmäisenä luokan levottomien oppilaiden nimet, en oppimiseen motivoituneiden ja asiallisesti käyttäytyvien nimiä.

Yleisesti tieteissä tosiasiat, metodit ja tulkinnat muuttuvat, niin kasvatustieteessäkin. Kuinka relevantteja ovat taloustieteessä 30 vuotta vanhat tutkimukset?

Kaikille koulunarvostelijoille toivomus: tervetuloa nykypäivään. Kuria ei pidetä karttakepillä ja oppilaat ovat ihmisiä, joilla omat aivot toimivat ja niitä saa käyttää. Oppilaat eivät vastaanota passiivisesti tietoa, vaan heitä pyritään rohkaisemaan aktiiviseen tiedon etsintään ja tulkintaan.

Ari PK Korhonen

filosofian maisteri

Päivän lehti

19.1.2020