Uutiset

Lukio on syvältä!

Nykymuotoinen lukio nitistää nuoret. Suurten vaatimusten ja raskaan työtaakan edessä aika moni heittäytyy passiiviseksi ja antaa mennä. Blogeissa ja keskustelupalstoilla avaudutaan hylätyistä arvosanoista, kokeiden missauksista ja rennosti ottamisesta.

Aalto kuljettaa ja levittää muotia nopeasti, joten lukiolaisten suoritustaso saattaa lähiaikoina piirtää kovin alamäkivoittoista tilastokäyrää.

Muoti-ilmiö ei ole syntynyt sattumalta eikä tyhjästä. Lukion aloittava putoaa keskelle kaoottista järjestelmää. Asiaan vihkiytynyt ja kolmea lukioikäistään tukeva psykologi antaa kurssimuotoiselle lukiolle ala-arvoisen arvosanan.

Nuori joutuu 16-vuotiaana keräämään koko lukioajakseen kursseista yhdistelmän, jonka perusteella hän sitten hakeutuu ammattiin tähtääviin jatko-opintoihin. Hienon ajatuksen valinnan vapaudesta romuttaa juuri valinnan vapaus. Kursseja on tolkuton määrä tarjolla, mutta väärin valitsemalla työntää heti kärkeen osan ammateista tavoittamattomiin.

Lukion pakolliset kurssit voivat pahimmillaan olla päällekkäin, jolloin on odotettava. Pienemmissä lukioissa kurssia voi joutua odottelemaan seuraavaan vuoteen ennen kuin taas pääsee jatkamaan aineen opiskelua.

Jos päätyy varmistelemaan jatkomahdollisuudet lääketieteelliseen tai teknillisiin opinahjoihin, on otettava matematiikasta pitkä vaihtoehto, fysiikasta kaikki kurssit samoin kuin kemiasta. Kun kaikilla on lisänä äidinkielen paketti ja käytännössä englannin kieli, ei juuri yleissivistäville tai taideaineille jää juuri aikaa.

Ei ihme, että kielten ja reaaliaineiden opettajat ovat huolissaan nuorten valinnoista. Toisaalta alkaa näyttää siltä, etteivät nuoret enää otakaan pitkää matematiikkaa vaan suuntautuvat enemmän kieliin. Matematiikan kurssit ovat lopulta vain preppausta sisäänpääsykokeisiin. Kielitaidosta riittää iloa vielä satavuotiaallekin ammatissa kuin ammatissa.

Mihin tähtää kurssimuotoisen lukion pirstaleisuus? Juuri, kun on jauhanut viiden viikon jakson ajan ruotsia ja päässyt sisälle rytmiin, joutuukin seuraavaa kurssia odottelemaan pahimmillaan seuraavaan lukukauteen. Kaikki vanha unohtuu ja pitäisi palauttaa mieleen muutamalla kertaustunnilla.

Ongelma ei vaivaa yksin kielten opintoja, vaan myös reaaliaineiden. Vanhan kertaamiseen menee turhaan aikaa.

Lukion ensimmäisellä luokalla nuori vasta työstää ammatinvalintaa. Kavereiden kanssa mietitään eri vaihtoehtoja. Kaupunginjohtajalla on varmaan hyvä liksa ja mitä insinöörit oikein tekee paitsi golfaa? Lentäjillä on sikana lomaa, mutta opettajaks ei, kyllä , joo.

Jollei lukio-opintojen rakennetta ja jopa sisältöä mietitä tarkkaan, nuoret lamaantuvat Himalajan kokoiselta näyttävän vuoren juurella.