Uutiset

Lukion muutto - järkeä vai ei?

Eipä kauan kestänyt, kun Yhteiskoulun lukiota ollaan jälleen – aiempien lupausten vastaisesti – viemässä Hätilänmäeltä.

Tällä kertaa kyseessä on laajempi kouluverkkouudistus ja siirtoa perustellaan ”säästöillä” ja itäpuolen yläkoululaisten tilaongelmilla. 14.9. Hämeen Sanomat kirjoitti: ”Räikkä korostaa, ettei yhteiskoulun siirrolla olisi vaikutuksia kummankaan lukion profiilitavoitteisiin.”, Räikkä toteaa lehdessä myös, että ”Yhteiskoulun lukio voisi siirtyä Lyseon lukion yhteyteen säilyen kuitenkin itsenäisenä kouluna”.

Opetustavoitteissa väitteet voivatkin pitää paikkansa, mutta ei ole mitään perää väittää, että toisen koulun nurkissa toimiva oppilaitos voisi olla nykyisen tapaan ”itsenäinen”. Kouluilla kun ovat omat perinteensä ja tunnusmerkkinsä.

Lukioihin haetaan ja niitä verrataan keskiarvorajojen ja yo-tulosten avulla. Millähän perusteella koulujen välillä tehdään valinta, jos edes sijainnilla ei ole eroa.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun pienehköä Yhteiskoulua sorretaan kaupungin toimesta. Nyt siitä ollaan tekemässä suuren ja maineikkaan Lyseon sivuhaaraa. Kahden samanlaisen oppilaitoksen toiminta erillään samoissa tiloissa olisi kaikin puolin järjetöntä ja yhdistyminen olisikin vain ajan kysymys.

Ajatus lukiolaiskampuksesta keskustassa ei silti ole aivan tuhoon tuomittu. Suuri kouluyksikkö mahdollistaa runsaan kurssitarjonnan ja helpon ryhmänmuodostuksen.

Useimmat nykyiset hykkiläiset puhuvat oman koulunsa puolesta, mutta joitakin saattaa houkutella myös maisemanvaihdos, keskeinen sijainti ja suurempi sosiaalinen yhteisö.

Halukkaat ovat kuitenkin osanneet tähänkin asti hakea HYK:n yläkoulun jälkeen muualle. Mitä valinnaisuuteen tulee, ei naapurikoululla ravaamisesta ole juuri valitettu ja vaadittava kurssimäärä täyttyy jo vanhankin opsin pakollisista kursseista ja parista valinnaisaineesta.

Valinnaisaineiden ryhmät tosin voivat olla pienehköjä: ainakin pienempiä kuin pakollisten kurssien 30-40 opiskelijan ryhmät. Suuri lukio toisi säästöjä opetuksessa, mutta samalla HYK:n oppimisympäristöön kohdistuu väistämätön muutos.

Suuri yläkoulu ilman lukiolaisten vaikutusta lisää ongelmia, kuten koulukiusaaminen, syrjäytyminen, rauhattomuus, ilkivalta ja lähialueille aiheutuva häiriö. Samalla tuhoutuu tuttavallinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki, jotka ovat pitkään olleet HYKin vahvuuksia.

Jos unohdetaan inhimilliset seikat, pitää muistaa, että koko Hätilänmäen koulutalo saneerattiin suurella rahalla vasta 7 vuotta sitten. Silloin uusitut tilat tehtiin yläkoulua ja lukiota varten ja omasta mielestäni ne vastaavat nykyisiä tarpeita mainiosti, mitä nyt paisunut yläkoulu aiheuttaa välillä hankaluuksia.

Monet yläkoulun taito- ja taideaineiden sekä luonnontieteiden opiskeluun tarvittavat tilat ovat jo nyt jatkuvasti käytössä. Jos yläkoulu valtaa koko talon, näitä tiloja tarvitaan väistämättä lisää.

Kuka siinä säästää, jos uudehkoa ja toimivaa järjestelmää remontoidaan rankasti jo toista kertaa 10 vuoden aikana?

Muutos vaikuttaa myös henkilöstöön, ja tuskin lyseokaan siltä välttyy. Opetuksen määrärahat ovat muutenkin jo riittävän tiukalla, joten tällaiset remontit tuskin ainakaan helpottavat tilannetta.

Yläkoulun tilantarve liittyy keskeisesti itäpuolen kasvaneisiin oppilasmääriin. Ruununmyllyn koulu ratkeilee jo nyt liitoksistaan uusien asuinalueiden myötä. Lisää seuraa Harvoilanmäen asuntomessualueesta, ja itäpuoli kasvaa myös toisessa suunnassa – Sairionrannassa.

Mitä tulee kouluverkon ongelmiin, kaupunki on tässä asiassa kaivanut itse kuoppansa. Vaikka en päättäjien koulutusta ja palkkausta omaakaan, väittäisin, että uuden asutuksen vaikutukset tulisi ennakoida.

Sampo Lahtinen

Yhteiskoulun lukion oppilaskunnan hallitus

Hämeenlinna